Naurulokkien ja suokukkojen yhteiset ruokailuparvet
Eino Merilä & Maarit Vainio 1997: Naurulokkien ja suokukkojen yhteiset ruokailuparvet. - Hailuoto, Insula Rari Generis. Vol. 2. *16.4.1997 http://www.netppl.fi/~eikka/aves/larphi1.htm
Mixed feeding flocks of Black-headed Gulls and Ruffs & Reeves: Since year 1984 quite large companion feeding flocks of Gulls, Ruffs and Reeves have been regular in May at Hailuoto, island in Bothnian Bay. Birds are feeding together on fields. In many years there has been only one mixed flock buildt from hundreds gulls and hundreds (more than 600) Ruffs and Reeves on a 12 km² field area.
Vuodesta 1984 lähtien olemme Hailuodossa keväisin kiinnittäneet huomiota pelloilla ruokailevien naurulokkien (Larus ridibundus) ja suokukkojen (Philomachus pugnax) yhteisparviin. Lajien yhteisruokailu toukokuisilla sänkipelloilla ei ole 1980-luvulla alkanut ilmiö, vaan sitä on esiintynyt jossakin määrin ainakin vuodesta 1972 saakka. Emme ole kuitenkaan voineet välttyä vaikutelmalta, että vasta 1980-luvulla sekaparvien esiintymisestä tuli aikaisempaa säännöllisempää ja ajoittain parvet ovat olleet myös poikkeuksellisen suuria.
Keväällä 1985 seurasimme yhteenliittymien pysyvyyttä ja pyrimme määrittämään, mikä osa pelloilla ruokailevista lokeista ja suokukoista oli niihin liittyneenä. Naurulokkien ja suokukkojen yhteinen ruokailuparvi oli Hailuodon Kirkonkylän pelloilla ainakin 17.5.-28.5.1985 välisenä aikana. Enimmillään parvessa oli yli 600 suokukkoa ja yli 300 naurulokkia. Kevään kuluessa suokukkojen määrä yhteisparvessa vähentyi ja lopulta pelloille jäi vain lokkeja ruokailemaan. Sekaparvessa oli säännöllisesti mukana myös muutama kalalokki (Larus canus). Sittemmin 1990-luvulla yhteenliittymissä on ajoittain ollut mukana myös jokunen harmaalokki (Larus argentatus).
Toukokuun 24. päivänä 1985 (liikuntoja seurattiin koko päivä) parvessa oli enimmillään 550 suokukkoa, 250 naurulokkia ja 20 kalalokkia. Yhdessä kohteessa joukkoon lyöttäytyi myös kolme kapustarintaa (Pluvialis apricaria). Suokukoissa oli suunnilleen yhtä paljon uroksia ja naaraita. Häirinnästä johtuen parvi joutui päivän mittaan vaihtamaan viidesti ruokailupeltoa. Vain siirtymävaiheessa pellolta toiselle parvi pilkkoutui hetkeksi useaan osaan.
On 24th of May 1985 movements of the flock were followed whole day. There were 550 Ruffs or Reeves, 250 Black-headed Gulls and 20 Common Gulls in the flock at most. Because of disturbance the flock had to change field five times during the day, according to the table. Only when moving the flock was broken.
| nro | Peltotyyppi
Type of field |
Poistumisen syy
Cause of leaving |
Etäisyys seuraavalle ruokailupellolle
Distance to the next field of feeding |
| 1. | Ohrasänki, jonka alla timoteioras
Barley stubble with timothy sprout |
Auto ja traktori
Car and tractor |
300 m |
| 2. | Ohrasänki, jonka alla apilaoras
Barley stubble with clover sprouth |
Havainnoitsija
Spectator |
700 m |
| 3. | Ohrasänki, jonka alla timoteioras
Barley stubble with timothy sprout |
Lokkeja ammuttiin
Gulls were shot |
600 m |
| 4. | Ohrasänki, jonka alla apilaoras
Barley stubble with clover sprouth |
Traktori
Tractor |
150 m |
| 5. | Sama pelto kuin nro 2
Same field as number 2 |
Traktori
Tractor |
1300 m |
| 6. | Vierekkäiset karhitus ja ohrasänki, jonka alla
timoteioras
A harrowed field and barley stubble with timothy sprout |
- | - |
Yhteisparvi hakeutui siis kaikissa tapauksissa ruokailemaan pelloille, joilla suojaviljan sängen alla oli timotein (Phleum pratense) tai puna-apilan (Trifolium pratense) oras. Parven seuraamista edellisenä päivänä arvioitiin 120 hehtaarin otoksesta (n. 10 % Hailuodon peltopinta-alasta) erilaisten peltopintojen osuus:
Keväällä 1985 Hailuodon 1200 peltohehtaarilla vaikutti ruokailevan vain yksi tällainen lokkien ja suokukkojen suurparvi. Pelloilla ei ollut naurulokkeja tai suokukkoja sekaparven ulkopuolella. Kahtena seuraavana keväänä suuria sekaparvia alueella oli 1-3. Tuolloin samanlaisia suursekaparvia nähtiin myös Oulunsalossa ja Limingassa. Sekaparven oleskelubiotooppi on aina olut viljan sänki tai kulotettu sänki; parven laiteet ovat ulottuneet toisinaan tosin toisenlaisillekin peltopinnoille.
Naurulokki muodostaa usein ruokailuparvia muiden pienikokoisten lokkien kanssa. Monilla kahlaajilla sekaparvet ovat tavallisia. Suokukkojen seuralaisina on usein suosirrejä (Calidris alpina) ja varsin usein liroja (Tringa glareola). Kahlaajien taipumus olla sekaparvessa toiseen ryhmään kuuluvan lintulajin kanssa on Oulun seudulta tuttu töyhtöhyyppien (Vanellus vanellus) ja kottaraisten (Sturnus vulgaris) ruokailuparvista (Merilä & Rönkä 1987).
Lähtökohta sille, että eri lintulajit voivat ruokailla yhdessä, on luonnollisesti ympäristön sopivuus kaikille osapuolille. Naurulokki on tunnetusti moniruokainen ja vaihtelevilla vesillä ja avomailla viihtyvä lintu. Kahlaajalinnuksi suokukon elinympäristövaatimukset ovat väljät vaihdellen lieterannoista peltoihin ja soihin. Hailuodon yhteisparvien ruokailuympäristö, ohrasänki, oli kohtalaisen tasasasesti eri puolille saaren peltoaluetta jakautunutta ja kohtalaisen yleistä. Kylvötöiden edistyessä lokit osoittivat mielenkiintoa kylvetyille pelloille, jotka ilmeisesti olivat suokukoille sopimatonta elinympäristöä, mikä ainakin osittain oli syynä yhteenliittymän katoamiseen. Monilta muilta lajeilta tunnetaan vastaavia sekaparvia, ja niiden biologista merkitystä on myös pohdittu monelta kantilta
Kirjallisuus
Merilä, E. & Rönkä, A. 1987: Töyhtöhyyppien ja kottaraisten yhteisparvista. -Aureola 12: 77-79, 96.
Kirjoittajien osoitteet: