Hailuodon linnut kirjallisuudessa
1996-1999: Hailuodon linnut kirjallisuudessa. -Osa tiedostosta: Eino
Merilä 1996-1999: Bibliografia:
Perämeren saaria ja rantoja, erityisesti Hailuotoa, käsittelevää
kirjallisuutta. -Hailuoto, Insula Rari Generis. Vol 1-4., *4.1.1999. http://www.netppl.fi/~eikka/bibliografia/bibhaave.htm
Hailuodon linnusto on kautta aikojen ollut runsasta
ja seutu on ollut suosittua erästysaluetta.
Hanhet, mukaanlukien nykyisin lähes sukupuuton partaalla oleva kiljuhanhi,
ovat olleet paikkakunnan tavoiteltua riistaa. Tiuhimmat lintuyhdyskunnat
ovat vuosikymmenet olleet saaren eteläosassa sijaitsevalla Isollamatalalla
ja sitä reunustavilla kivikkoluodoilla. Kokonaisuudessaan Hailuodon
pesivän rantalinnuston määrä lienee ollut 1980-1990-luvuilla
korkeampi kuin kertaakaan aiemmin viimeisen sadan vuoden kuluessa. Lisäys
johtuu lokkien ja niiden seuraan hakeutuvien kahlaajien ja vesilintujen
runsastumista. Yksi runsastujista on ollut merihanhi, jota tapaa nykyään
kaikilla alueen rannoilla parimäärän noustua vuosisadan
puolivälin aallonpohjasta. Tyveninä öinä aiemmin mainitun
Isonmatalan edustan matalikolta on tavoitettavissa yli 1000 hanhen poikue-
ja sulkasatoislauttoja.
 |
Kuva: Munien syötäväksi
keräämisen loppuminen ja mm. nauru- ja pikkulokkien
siirtyminen rehevien vesien lajeista myös luotopesijöiksi ovat
runsastuttaneet Hailuodon rantalinnustoa tällä vuosisadalla.
Perämeren pohjoisosissa meriveden korkeusvaihtelut ovat rantalinnustolle
merkittävä poikastuottoa vähentävä tekijä.
Lyhytaikainen munapesävaihe varmistaa pienikokoisten lokkien pesinnän
onnistumisen, mutta koituu varsin usein tuhoksi niiden seuraan pesimään
hakeutuville muninta- ja haudonta-ajaltaan hitaammille tukka- ja
lapasotkille. Valok. E. Merilä. |
Laivaliikenteen aikana 1960-luvun lopulle saakka linturetkeily
Hailuodossa oli vähäisehköä. Varsinkin kevätretkeily
(aiemmin saari kelirikkotaipaleen takana) lisääntyi räjähdysmäisesti
autolauttaliikenteen alkaessa. Hailuodosta on tehty kattavia linnustoselvityksiä
viime vuosisadan lopulta lähtien. Seuraavassa luettelossa eräiden
käsikirjojen (Lintuatlas) kirjoittajia ei ole eritelty ja faunistiset
katsaukset, joissa vähimmillään on vain muutama havainto,
on jätetty tästä luettelosta pois (Aureola, Lintumies).
1800-luku
Nylander,
B. F. 1856: Foglar, som förekomma i trakten af Uleåborg.
-Bidr. till Finlands Naturk. II: 81-85.
Sandman, J. A. 1892: Fågelfaunan på Karlö och
kringliggande skär. -Medd. Soc. Fauna et Flora Fennica 17: 187-272.
1901-1910
Mela, A. J. 1901: Pikkulokki Suomessa. -Luonnon Ystävä
5: 70-73.
Rydman, K. E. 1901: Käyntini Hailuodolla. -Luonnon Ystävä
5: 130-135.
Helaakoski, A. R. 1903: Tilhi - Ampelis garrulus - pesii
Hailuodossa. -Luonnon Ystävä 7: 24-26.
Anonyymi 1903: Otteita Esikon havaintokirjasta. -Luonnon Ystävä
7: 252-253.
1911-1920
Paulaharju, S. 1914: Kuvauksia Hailuodosta. -Kansanvalistusseuran
Toimituksia 167: 1-160.
Merikallio, E. 1917: Joutsenen nykyisestä pesimisestä
maassamme. - Medd. Soc. Fauna Flora Fennica 43: 6-7.
Metsävainio, K. 1920: Ruisrääkkä Hailuodossa.
- Luonnon Ystävä 23: 107.
1921-1930
Merikallio, 1922: Suomalaisia lintujen nimiä. -Annales
Soc. Zool. Bot. Fenn. Vanamo 2:1: 1-120 + 10 karttaa.
Merikallio, E. 1924: Kaksi viikkoa Hailuodossa. -Ornis Fennica
1: 40-45.
Virkkula, E. 1926: Valkoinen Erämaa. -WSOY, Porvoo 173
s. 1991 uusintapainos -Iin Kotiseutuyhdistys r.y., 176 s.
Merikallio, E. 1928: Hailuodon lintuluettelo. -Ornis Fennica
5: 73-82.
Stuart Baker, E. C. 1929: Notes on the Birds of Hailuoto (Karlö)
65° lat. Finland. - Ornis Fennica 6: 61-66.
1931-1940
Pease, H. J. R. 1938: Birds of Hailuoto, Finland. -Ibis Ser.II
14: 1: 38-65.
1941-1950
Haapala, J. 1947: Sepelkyyhky (Columba palumbus) Hailuodossa.
- Luonnon Tutkija 51: 5.
Ahlqvist, H. 1948: Ornitologiska iakttagelser på Hailuoto
Karlö i juli 1947. -Mem. Soc. Fauna Flora Fennica 24: 56-61.
von Haartman, L. 1948: Fågelbeståndet på några
utskär vid Karlö (Hailuoto) sommaren 1947. - Mem. Soc. Fauna
Flora Fennica 24: 61-64. Isomatala, Ulkoriisi, Kattilankalla, Santosenkari,
Nära foreg., Luoletto, Länsiletto, Itäpohjanletto, Väliletto,
Närä foreg (Kintasletto, Räyskäyhdyskunta), Nära
föreg (Pikkuletto). Huomaa! Haukiputaan saarista kirjoituksessa
on käytetty eri saarinimistöä kuin nykyisissä kartoissa.
1951-1960
Törnroos, V. 1951: Hailuodon linnustosta. -Molekyyli 7:
10-11.
Törnroos, V. 1954: Tukkakoskelon, Mergus serrator
L., ja lapasotkan, Aythya marila (L.), yhteinen pesä.
- Ornis Fennica 31: 31.
Törnroos, V. 1954: Muuttohaukan, Falco peregrinus
Tunst., pesimisestä Hailuodossa. (On the breeding of
the Peregrine on the island of Hailuoto (65° N, 24° 45´ E).
- Ornis Fennica 31: 87-88. ***
Törnroos, V. 1954: Havaintoja joutsenista, Cygnus
cygnus (L.), Hailuodossa. (Summary: On the occurrence
of the Whooper Swan near Hailuoto (65° N, 24° 45´E) in the
northern Gulf of Bothnia). -Ornis Fennica 31: 88-89. ***
Törnroos, V. 1955: Töyhtöhyypän,
Vanellus vanellus (L.), esiintyminen Hailuodossa vv. 1951-54. -
Ornis Fennica 32: 59-61.
Törnroos, V. 1955: Havaintoja mustapyrstökuovista,
Limosa limosa (L.), Oulun seudulla. (Summary: Observations
of the Black-tailed Godwit in the vicinity of Oulu). - Ornis Fennica
32: 138. ***
Törnroos, V. 1955: Lintuharvinaisuuksia Oulun (PP) seudulla.
-Luonnon Tutkija 59: 89. ***
Törnroos, V. 1956: Hailuodon linnusto sadan vuoden aikana.
- Oulun Luonnonystäväin Yhdistyksen Julkaisuja Sarja A III nro
2: 10-41.
Grenquist, P. 1956: Onko merihanhikantamme lisääntymässä?
- Suomen Riista 10: 87-94.
Törnroos, V. 1956: Arktisten vesilintujen esiintymisestä
Perämerellä. -Ornis Fennica 33: 33-36.
Törnroos, V. 1959: Lintuhavaintoja Hailuodosta (PP). -
Luonnon Tutkija 63: 150-152.
Törnroos, V. 1960: Lintufaunistisia tietoja Pohjois-Suomesta,
erityisesti Oulun seudulta. -Ornis Fennica 37: 101-117.
1961-1970
Hilden, O. 1965: Vesipääsky ja jänkäsirriäinen
keväällä 1965. -Lintumies 1: 30-31.
Helle, T. & Kaakinen, E. 1967: Lintuhavaintoja Hailuodosta
1963-1964. -Ornis Fennica 44: 30.
Helle, E. 1968: Hailuoto. -in. Katsaus lintuasemien toimintaan
1967. -Lintumies 4: 3-4. ***
Kaakinen, E. 1968: Pikkutiiran Sterna albifrons esiintymistietoja
Hailuodosta. -Lintumies 4: 30-31.
Merilä, E. & H. Mikkola 1969: Hailuodon linnusto ja
sen suojelua kaipaavat kohteet. - Kaleva 70:28: 4, 7.
Helle, T. & E. Helle 1969: Hailuoto. -in. Katsaus lintuasemien
toimintaan 1968. -Lintumies 5: 3-4.
Komonen, A. & Komonen, M. 1969: Lisätietoja pikkutiiran
esiintymisestä Hailuodossa. -Lintumies 5: 50-51.
Helle, T. & H. Mikkola 1969: Hailuodon rantalinnustossa
tapahtuneista muutoksista vuosina 1890-1969. (Summary: Changes
in the shore bird fauna on Hailuoto in 1890-1969). -Lintumies 5:
81-87.
Kauppinen, R. & H. Virta 1969: Pähkinähakkien
vaelluksesta Hailuodossa. -Lintumies 5: 106.
Helle, E. & T. Helle 1970: Hailuoto. -in. Lintuasemat 1969.
-Lintumies 6: 8.
Helle, E. 1970: Hailuoto. -in. Lintuasemat 1970. -Lintumies
7: 30. ***
1971-1980
Kaakinen, E. , Koskela, P. & Mikkola, H. 1971: Havaintoja
Hailuodon pikkuvarpusista Passer montanus. -Lintumies 7:
92-94. ***
Kaakinen, E. , Koskela, P. & Merilä, E. 1971: Ristisorsan
Tadorna tadorna pesinnästä Hailuodossa. -Lintumies
7: 94-95. ***
Mikkola, H. & E. A. Lind 1974: Hailuodon sorsista ja niiden
käyttäytymisestä metsästyskauden alkaessa. - Suomen
Riista 25: 20- 20-28.
Väisänen, R. A. 1974: Timing of waterfowl breeding
on the Krunnit Islands, Gulf of Bothnia. - Ornis Fennica 51:2: 61-84.
Merilä, E., Ojanen, M. & M. Orell 1975: Poikkeuksellisen
merivedennousun aiheuttamista pesätuhoista Perämeren pohjoisosissa
1973. (Summary: Nests destroyed in the extreme north of the
Gulf of Bothnia in 1973 due to the exceptionally high water). -
Suomen Riista 26: 108-113.
Korkea merivesi on ylivoimaisesti tärkein pesätuhojen
aiheuttaja Hailuodon alavilla niittyrannoilla. Vuosina 1973-1992 ei ole
ollut ainuttakaan pesimäkautta, jolloin vesituhot olisivat kokonaan
puuttuneet. Kovimmin meriveden korkeusvaihtelut koskettavat merenrannoilla
pesiviä silkkiuikkuja, pikkukoskeloita ja tukkasotkia. Silkkiuikku
on muita arempi korkeusvaihteluille siksi, että kelluvat pesät
jäävät matalan veden aikaan kymmenien metrien päähän
rantaviivasta kuivilleen. Toisaalta korkean veden aikaan ne lähtevät
helposti ajelehtimaan kovassa tuulessa. Pikkukoskelo pesii ruovikoissa
hyvin alaville paikoille. Osa kannasta munii kuitenkin, metsiin, rakennusten
ja pensaiden alle vesituhon ulottumattomiin.
Merilä, E., Ojanen, M. & M. Orell 1975: Tukkasotkan
pesimäbiologiasta. (Summary: The nesting biology of
the tufted duck (Aythya fuligula)). -Suomen Riista 26: 53-59.
Vikberg, P. 1975: Tukkasotkan ja naurulokin esiintymisestä
Hailuodossa. -Riistantutkimusosaston tiedonantoja 1975: 1: 18-21.
Helle, E. & E. Merilä 1976: Pikkutiiran (Sterna
albifrons) esiintymisestä Perämerellä. (Summary:
The occurence of the Little Tern (Sterna albifrons) in the coast
of the Bothnian Bay). -Aureola 1: 53-62.
Merilä, E. 1976: Mustarastaan (Turdus merula) esiintymisestä
Perämeren rannikkoalueella. (Summary: The occurence
of the Blackbird (Turdus merula) on the coast of the Bothnian Bay).-
Aureola 1: 63-67.
Vikberg, P. 1977: Census of dabbling ducks. - Proc. XIIIth Int.
Congr. Game Biol., Atlanta: 434-441.
Merilä, E. 1977: Rantasipin (Tringa hypoleucos)
esiintymisestä Perämeren saarilla. (Summary: The
occurence of the Common Sandpiper (Tringa hypoleucos) on the islets
of the Bothnian Bay).- Aureola 2: 31-37.
Merilä, E. 1977: Hömötiaisen (Parus montanus)
pesintä ampiaispesässä. (Summary: Willow Tit,
Parus montanus, nesting in wasp's nest). - Aureola 2: 48.
Helle, E. & P. Helle 1977: Vaeltavien pyrstötiaisten
käyttäytymisestä ja painosta. (Summary: On
the bahaviour and weight of irrupting Long-tailed Tits, Aegithalos caudatus).
-Aureola 2: 85-92.
Lumme, T., Merilä, E. & &. Rönkä 1978: Pikkulokin
(Larus minutus PALL.) pesän sijainnista ja rakenteesta luotopesinnässä.
(Summary: On the nest sites and the structure of the nests
of the Little Gull (Larus minutus PALL.) breeding on islets).-
Aureola 3: 28-32.
Korkean meriveden aiheuttamilta tuhoilta välttyäkseen
rantalinnuille ovat otollisimpia ovat ne keväät, jolloin merivesi
on pesinnän alkaessa korkealla ja alavimmat alueet jäävät
autioksi. Keskimäärin vesi on kuitenkin keväällä
alhaisimmillaan ja nousee kesän kuluessa. Suurimmillaan tuhot ovat
vuosina, jolloin lyhytaikaiset parin viikon välein toistuvat korkeat
vedet tuhoavat ensimmäisen pesinnän ja uusintapesinnät.
Pesinnän kannalta erityisen pahan tilanteen muodostavat myös
keväät, jolloin merivesi pysyttelee hyvin pitkään alhaalla.
Tällaisissa tilanteissa tukkasotkia ja pikkulokkeja
on pesinyt äärimmillään 30 cm teoreettisen keskivesitason
alapuolelle. Pahiten korkea vesi kohtelee kokosukeltajasorsia, joilla on
pitkä muninta- ja haudonta-aika. Lokit selviävät paremmin
lyhyemmän pesintäaikansa takia.
Helle, E. & E. Merilä 1978: Pikkutiiran (Sterna
albifrons) esiintymisestä Perämerellä 1974-1977. -Pohjois-Pohjanmaan
Lintutieteellinen yhdistys r.y. Jäsentiedote 1/1978: 15-16.
Ohtonen, A. 1978: Joutsenen (Cygnus cygnus) syysmuutto
Hailuodossa vuosina 1973-1975. -Pro gradu, Oulun yliopisto. Eläintieteen
laitos. 71 s.+ 8 liitettä.
Lumme, T., Merilä, E. & A. Rönkä 1979: Punajalkaviklon
(Tringa totanus) munat naurulokin (Larus ridibundus)
pesässä. (Summary: Eggs of Redshank (Tringa
totanus) in a nest of Black-headed Gull (Larus ridibundus)).
- Aureola 4:34.
Vikberg, P. 1978: Waterfowl populations and management experiments
at Hailuoto (Karlö), Finland. - Anser, Suppl. 3: 239-245.
Merilä, E., Ojanen, M. & M. Orell 1979: Hauraskuorisia
naurulokin Larus ridibundus munia Hailuodossa. (Cracked
eggs in Black-headed Gull Larus ridibundus on Hailuoto, Northern
Finland). - Lintumies 14: 74-77.
Merilä, E., Ojanen, M. & M. Orell 1979: Tukkasotkan
Aythya fuligula pesäloisinnasta ja hylkymuninnasta. (Summary:
Parasitic egg laying of the Tufted Duck Aythya fuligula).
-Aureola 4: 60-67.
 |
Kuva. Loisinta vesilintulajien välillä
on tiheissä lintuyhdyskunnissa yleistä. Pikkukoskelon
munat tukka- ja lapasotkien pesissä jäävät
kuoriutumatta lajin vaatiman isäntälajia pitemmän hautomisajan
takia. Kuva E. Merilä. |
Lumme, T. & E. Merilä 1979: Heinäsorsan (Anas
platyrhynchos) pesä vanhan oravan pesän päällä.
(Summary: Mallard (Anas platyrhynchos L.) nesting
on an old squirrel nest). -Aureola 4:82
Lumme, T. & E. Merilä 1979: Punajalkaviklot (Tringa
totanus) korottivat nousevan meriveden uhkaamia pesiään.
(Summary: Redshanks (Tringa totanus) rebuilding their
nests threatened by rising seawater). - Aureola 4: 84-86.
Merilä, E. & M. Merilä 1979: Törmäpääskyn
(Riparia riparia L.) pesäpaikoista Perämeren saarilla.
(Summary: The nesting sites of the Sand Martin (Riparia
riparia) on the islets of the northern Bothnian Bay). - Aureola
4: 96-98.
Nyholm, E. S. 1980: Hailuodon Kirkkosalmen ja Isomatalan lintulaskennat
vuosina 1958-1961. - Suomen Riista 27: 38-50.
Vikberg, P. 1980: Hailuodon pesivän merihanhikannan
pienenemisestä, pienenemisen syistä ja kannan elvytysmahdollisuuksista.
- Suomen Riista 27: 51-58.
Merilä, E. & P. Vikberg 1980: Nousevan meriveden uhkaamien
vesi- ja lokkilintujen pesien keinollinen korottaminen. (Summary:
Artificial raising of the nests of Anatidae and Laridae. A management experiment
to save the nests threatened by the exceptionally high seawater).
- Suomen Riista 28: 118-122.
- Taustatietoa: Tukkasotkan osalta korkean meriveden
aiheuttama tapahtumaketku on seuraavanlainen:
- Munintavaiheessa emo ei huolehdi pesästä ja
vesi kulkee munien yli. Tuoreet munat pysyvät vettä painavampina
pohjassa. Mikäli korkea vesi ei ole pitkäaikainen pesää
ei hylätä vaan munintaa jatketaan. Suojattomalla paikalla aallot
vierittelevät tuoreetkin munat pitkin rantaa ja pesä tuhoutuu.
- Haudontavaiheessa emo korottaa veden uhkaamaa pesää
nyhtämällä kasviainesta ympäristöstä. Osa
pesän munista haudataan tähän heinäkasaan korotusmateriaaliksi.
Loisituissa pesissä, joissa on yli 20 munaa, menetetään
(haudataan) heti korottamisen alkaessa yli puolet munista. Mikäli
kasviainesta on ollut ympäristössä riittävästi,
korotettu pesä saattaa olla yli 40 cm:n korkuinen. Pesämaljassa
on yleensä jäljellä 2-4 munaa loppujen (4-30) ollessa haudattuna
korotusmateriaaleihin.
- Veden noustessa nopeasti korotus jää hyvin
usein 5 cm:n korkuiseksi. Tällöin korotusmateriaalina on usein
yksi heinällä päälystetty munakerros.
- Mikäli emo ei ennätä korottaa pesää
riittävän nopeasti, jotta malja pysyy koko ajan vesitason yläpuolella,
pitkälle haudotut vettä keveämmät munat lähtevät
ajelehtimaan veden mukana. Luodoilla ja suojattomilla rannoilla onnistuneestikin
korotetut pesät yleensä hajoavat aallokossa. Koska pesäkeot
ovat menettäneet suojauksensa ne joutuvat hyvin usein varisten tyhjentämiksi.
Finnlund, M., Lumme, T. & E. Merilä 1980: Emolintujen
käyttäytymisestä pesällään kyyn ryöstöretken
aikana. (Summary: The behaviour of parents birds towards
a viper (Vipera berus) plundering their nests). -Aureola
5: 36-38.
Merilä, E. 1980: Tukkasotkan pesimäpaikoista ja pesinnän
ajoittumisesta Hailuodossa vuosina 1973 ja 1974. -LuK-tutkielma. Oulun
yliopiston eläintieteen laitos.
Merilä, E. 1980: Tukkasotkan pesimäbiologiasta Hailuodossa
vuosina 1973 ja 1974. -Pro gradu. Oulun yliopiston eläintieteen laitos.
1981-1980
Erkinaro, E., Finnlund, M., Helle, P. & E. Merilä 1981:
Etelänsatakieli Luscinia megarhynchos Hailuodossa 1976.
(Summary: Nightingale in Hailuoto). -Lintumies 16:
128.
Merilä, E., Merilä, M., Rönkä, A. & P. Vikberg
1981: Naurulokin pesien sijainti meriveden tasoon nähden Oulun
merialueen luodoilla. (Summary: Elevation of black-headed
gull (Larus ridibundus) nests with respect to mean level on small
islets in the Bothnian Bay). -Aureola 6: 98-104.
Lampio, T. 1981: Kestääkö merihanhi nykyverotuksen.
- Metsästys ja kalastus 1981:11: 10-12.
Merilä, E. & M. Orell 1982: Haarapääskypari
kiivaili koripallokengille. -Aureola 7: 31.
Merilä, E. & P. Nieminen 1982: Viisi vuotta vesilintujen
tarhausta Hailuodossa. -Kaleva 83:133: 10.
 |
Kuva. Hailuodossa
parikymmentä vuotta sitten alkanut vesilintujen tarhaus aloitettiin
merihanhilla ja kokeiltavana oli myös monia muita lajeja. Nyttemmin
Pekka Niemisen tarha tuottaa kiljuhanhia Lapin kannanpalautusistutuksiin.
Valok. E. Merilä. |
Markkola, J. & E. Merilä 1982: Ranta- ja vesilintujen
munien syötäväksi keruusta. -Oulun Luonnonystäväin
yhdistyksen ry Tiedotuksia 7:1: 28-29.
Merilä, E., Ojanen, M. & M. Orell 1982: Suuria piikkikalamääriä
tiirojen pesillä. (Summary: Excessive amounts of fish
at tern nests). -Aureola 7: 62-63, 64.
Riistantutkimusosaston Hailuodon tutkimusryhmä 14.8.1983:
Hailuodon sorsatilanne ennen metsästyksen alkua 1983. -Riista- ja
kalatalouden tutkimuslaitos, Riistantutkimusosasto, moniste 1 s.
Markkola, J. & Merilä, E. 1983: Hailuodon linnustosta.
- in: Vilpa, E. (toim.): Hailuoto, kuvauksia luonnosta ja kulttuurista
64 s: 34-39.
Markkola, J. & Merilä, E. 1983: Hailuodon Syökari
- Perämeren luontoa rikkaimmillaan. -Suomen Luonto 42:7-8: 30-33.
Hyytiä, K., Kellomäki, E. & J. Koistinen (toim.) 1983:
Suomen lintuatlas. -SLY:n Lintutieto Oy, Helsinki, 520 s.
Merilä, E. & Vikberg, P. 1983: Tukkasotkanaaras palasi
hautomaan pesää, josta poikaset olivat lähteneet. (Tufted
duck returning to brood in nest after departure of ducklings). -Ornis
Fennica 60: 90-91.
Markkola, J & E. Vierikko 1983: Valtava pulmusparvi
Hailuodossa keväällä 1983. - Aureola 8: 147-150.
Nieminen, P. 1983: Merihanhitarhauksesta Hailuodossa Niemisen
tilalla. -Teollisuuden metsänhoitajat r.y. Suomen uittajainyhdistys
r.y. Kesäretkeily 17.-18.8.1983: 31-32.
Markkola, J. & A. Ohtonen 1984: Tunturi-Lapin lintuja Perämeren
piirissä. -Aureola 9: 11-13.
Merilä, E. 1984: Loppukesän sekaparvista. (Summary:
Mixed bird flocks in summer). -Aureola 9: 22-26.
Pulliainen, E. & Tynjälä, M. 1984: Merihanhen kannasta
ja pesimäbiologiasta Iin Krunneilla vuosina 1977-83. - Suomen Riista
31: 5-12. Sisältää arvion Hailuodon merihanhikannasta.
Markkola, J. & E. Merilä 1984: Voidaanko kiljuhanhi
pelastaa? - Kaleva 85:122:2.
Itämies, J. & E. Merilä 1984: Lucilia-kärpästoukkia
elävällä kurjella. (Summary: A Lucilia-myiasis
in a living crane (Grus grus)). -Luonnon Tutkija 88: 138.
Merilä, E., Nieminen, P. & P. Vikberg 1984: Tukkasotkanpesien
munien keinohaudottamisesta ja poikasten tarhauksesta (Summary:
A penning experiment with the tufted duck). -Suomen Riista 31: 100-105.
Merilä, E. & P. Vikberg 1984: Eräs sorsien laskentamenetelmä:
vakioitu 10 minuutin tarkkailu (Summary: A method of censusing
birds: a 10 minute observation session). -Aureola 9:100-104, 112.
Markkola, J. & Merilä, E. 1985: Perusteita ja toimenpidesuosituksia
Hailuodon Kirkkosalmen lintuvesistön kunnostustoimia varten. -Mare
Botnicum, Oulun vesipiirin tilaustyö. 34 s. + 1 liite.
Merilä, E., Nieminen, P. & Vikberg, P. 1985: Merihanhen
tarhauksesta kannanpalautusistutuksiin. - moniste 5 s.
Markkola, J., Merilä, E., Finnlund, M., Heikkinen, J. Markkola,
A. & Ylönen, M. 1986: Hailuodon Kirkkosalmen linnuston perusselvitys.
-Mare Botnicum, Oulun vesipiirin tilaustyö, 94 s.
Koivula, K. & A. Rönkä 1986: A Goosander nesting
in a Goshawk's nest. -Dansk Orn. Foren. Tidskr. 80:(1-2): 67.
Markkola, J. 1986: Haikaroita Kirkkosalmella. -Hailuodon Luonto
1: 9.
Nieminen, P. 1986: Merihanhista ja niiden tarhauksesta Hailuodossa
-Hailuodon Luonto 1: 14-16.
Markkola, J. & Merilä, E. 1986: Kiljuhanhitarhaukset
alkavat Hailuodossa. - Hailuodon Luonto 1:17.
Merilä, E. 1986: Fasaani - Hailuodon uusi riistalintu.
- Hailuodon Luonto 1:17-18.
Merilä, E. 1986: Palautetaanko peltopyy Hailuodon
peltomaiden riistaksi. - Hailuodon Luonto 1:18.
Merilä, E. 1986: Peltotyöt ja linnut - lannistumaton
kuovi. - Hailuodon Luonto 1:19.
Finnlund, M., Heikkinen, J., Markkola, J. & Merilä, E.
1986: Sinikettu (naali) aiheutti pesätuhoja Isomatalalla. - Hailuodon
Luonto 1:19-20.
Merilä, E. 1986: Niittyjen umpeutuminen lisää
pesien vesituhoriskiä. -Hailuodon Luonto 1: 21.
Hailuodon Metsästysseura ry. vesilintujaos 1986-1990: Vuosikertomukset,
kirjanpito ja pöytäkirjat.
Merilä, E. & Vainio, M. 1986: Harmaalokit pesivät
jäälle (Nesting of Herring Gull (Larus argentatus)
on the ice). -Lintumies 21:99-100.
Merilä, E., Nieminen, P. & Vikberg, P. 1986: Merihanhen
tarhauksista kannanpalautusistutuksiin. - Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin
jäsenlehti 1/1986: 40-41.
Valtonen, T.E., Merilä, E. & Brglez, J. 1986: Studies
on hymenolepidid cestodes in Tufted duck (Aythya fuligula) from
the Hailuoto-island in the Bay of Bothnia. -Verhandlungsbericht des 28.
Internationalen Symposium uber die Erkrankungen der Zootiere, Rostock 1986:
119-122.
Brglez, J., Valtonen, E.T. & Merilä, E. 1986: Hymenolepidid
Cestodes of ducks from the island of Hailuoto in the Bay of Bothnia. -Verhandlungsbericht
des 28. Internationalen Symbosium uber die Erkrankungen der Zootiere, Rostock
1986., Akademie Verlag Berlin 123-128.
Markkola, J. & Merilä, E. 1986: Hailuodon Kirkkosalmi,
ongelmallinen lintuvesi. -Oulun Luonnonystäväin yhdistys ry Tiedotuksia
11: 1-2: 10-13.
Merilä, E. 1986: Merihanhi-istutukset alkoivat. -Oulun
Luonnonystäväin yhdistys ry. Tiedotuksia 11: 1-2: 24-25.
Markkola, J. & Merilä, E. 1987: Happamoituminen syynä
linnunmunien kuivumiseen? -Suomen Luonto 46:5:5.
Merilä, E. 1987: Hailuodon harakoista. -Aureola
12: 90-91.
Finnlund, M., Heikkinen, J., Markkola &.M., Markkola, J., Merilä,
E. & Ylönen, M. 1987: Hailuodon Kirkkosalmen linnustosta.
-Hailuodon Luonto 2: 38-41.
Merilä, E. 1987: Heinäsorsan värimuotoja Hailuodossa.
-Hailuodon Luonto 2: 41.
Heikkinen, J., Markkola, J., Merilä, E., Vainio, M. & Ylönen,
M. 1987: Kuivuvia munia rantalinnuilla. -Hailuodon Luonto 2: 42.
Merilä, E. & Meriläinen, J. 1987: Pyyn siirtoistutus
luvassa. -Hailuodon Luonto 2: 44.
Markkola, J. & Merilä, E. 1987: Kaaran linnusto. -Hailuodon
Luonto 2: 46-47.
Merilä, E. 1987: Sotkat ammutaan poikasina. -Hailuodon
Luonto 2:48.
Koivula, K. & A. Rönkä 1987: Naurulokkiko vahinkoeläin?
-Hailuodon Luonto 2: 49.
Heikkinen, J., Markkola, J. , Merilä, E., Vainio, M. &
Ylönen, M. 1987: Naalituho näkyi Isomatalan saaristolinnustossa.
-Hailuodon Luonto 2: 50-51.
Merilä, E. 1988: Sotkien poikasmetsästys kiellettävä.
-Suomen Luonto 47:2: 40-41.
Merilä, E. & Ohtonen, A. 1988: Joutsenten ja muiden
vesilintujen muutonaikaisesta yhteisruokailusta. (Summary:
Mixed feeding of whooper swans and ducks during migration). -Suomen
Riista 34: 52-58.
Hailuodon rannoilla syksyllä ruokaileviin suuriin
joutsenlaumoihin hakeutuu säännöllisesti muita vesilintuja
(Merilä & Ohtonen 1988). Joutsenia seuraavat puolisukeltajasorsat
uivat tiiviisti ruokailijoiden takana odottaen joutsenten jättöravintoa.
Sukeltajasorsat puolestaan sukeltelevat edestakaisin ruokailevien joutsenten
välittömässä läheisyydessä. Keskinäisissä
suhteissaan joutsenet ja niitä seuraavat vesilinnut ovat hyvin rauhallisia.
Puolisukeltajasorsista joutsenia säännöllisesti tai ajoittain
seuraavia lajeja ovat haapana, sini- ja jouhisorsa. Tyypillisin
seuraaja on haapana. Sinisorsista muuton loppuvaiheessa lokakuussa suurin
osa voi olla joutsenten seurassa. Sukeltajasorsista seuraajina on todettu
telkkä, tukka- ja lapasotka sekä alli ja
uivelo. Näistä telkkä on haapanan ohella tyypillisin
joutsenen seuralainen.
Ohtonen, A. 1988: Bill patterns of the Whooper Swan in Finland
during autumn migration. -Wildfowl 39: 153-154.
Markkola, J. & Merilä, E. 1988: Älä ammu
harmaasorsaa! -Kaleva 19.8.1988.
Markkola, J. & Merilä, E. 1988: Kuivuvien hauraskuoristen
linnunmunien määrä ja esiintymisalue Perämerellä.
- Tutkimusraportti, ympäristöministeriön happamoitumisprojektin
tilaustyö 17 s.
Referaatti: Hauraskuorisiin, kuivuviin rantalintujen
muniin kiinnitettiin huomiota Hailuodon Isolla Matalalla jo vuonna 1973
(Merilä & Ojanen & Orell 1979). Kesällä 1987 munien
kuivumistilanne kartoitettiin Perämeren pohjukan alueella happamuusprojektin
osana (Markkola & Merilä 1988). Kuivuvia munia löytyi 12
lintulajilta. Eniten kuivumista esiintyi karikukolla (35% pesyeistä).
Hailuodon eteläosan lintusaarilla naurulokilla on ollut kuivuvan
tai kuivuvia munia sisältävien pesien osuus vuosien saatossa
seuraava:
- 1982 Hailuoto, Ulkoriisi............................13,5%.......n=251
- 1986 Hailuoto, Isomatala (pääsaari)...............7,5%.......n=
53
- 1986 Hailuoto, Isomatala, Lähikarit...............4,6%.......n=372
- 1986 Hailuoto, Ulkoriisi..............................6,9%.......n=15
- 1986 Hailuoto-Siikajoki, Rautakallio..............1,0%.......n=492
- 1987 Hailuoto, Kengänkari...........................4,9%.......n=183
- 1987 Hailuoto, Isomatala, Lähikarit...............4,0%.......n=350
- 1987 Hailuoto, Väliteonkarit.........................4,3%.......n=
46
- 1987 Hailuoto, Ulkoriisi..............................6,3%.......
n= 64
- 1987 Hailuoto-Siikajoki, Rautakallio..............1,4%.......n=425
Ruotsalaisten tutkimustulosten pohjalta tiedetään,
että munien kuivumista aiheuttaa mm. alumiini. On mahdollista, että
happamoituminen saa aikaan alumiinin liikkeelle lähdön ja siirtymisen
ravintoketjuihin.
Merilä, T. 1989: Keväistä pulmusten ruokintaa
Hailuodossa. -Aureola 14: 73.
Merilä, E. & Vainio, M. 1989: Perämeren yleisen
vesialueen luonnonoloista ja saarten soveltuvuudesta eri käyttömuotoihin.
Alustava raportti. -Mare Botnicum, Oulun vesi- ja ympäristöpiiri,
75 s.
Aittomäki, R. (kuvat) & Colliander H.(sanat) 1990:
Hailuodon linnut. -Hailuodon Kulttuuri- ja kotiseutulautakunta. 60 s.
Markkola, J. & Merilä, E. 1990: Kirkkosalmen kunnostuksen
seurantaohjelma. -Oulun vesi- ja ympäristöpiirin tilaustyö,
Mare Botnicum 12 s.
Pessa, J., Markkola, J. & Merilä, E. 1990: Hailuodon
Kirkkosalmen linnusto, vuoden 1990 tulokset. -Oulun vesi- ja ympäristöpiirin
tilaustyö, Mare Botnicum ay 65 s + 1 liite.
Markkola, J. & Merilä, E. 1990: Ekologiset ja kulttuurihistorialliset
lähtökohdat Marjaniemen alueen suunnittelulle. -Mare Botnicum,
Hailuodon kunnan tilaustyö 22 s, 9 liitettä.
1991-
Soppela, K., Eskelin, T., Karvonen, R., Markkola, J. & Timonen,
S. 1991: Tummajalkainen albiinokalalokki Hailuodossa. -Aureola
16: 61-62.
Markkola, J. & Merilä, E. 1991: Hailuodon Kirkkosalmen
linnusto, vuoden 1991 tulokset. - Mare Botnicum, Oulun vesi- ja ympäristöpiirin
tilaustyö 60 s, 1 liite.
Rantama, S. V. 1992: Sorsatarhauksen idea kuivumassa kokoon.
-Ase & Erä 9:/: 58-60.
Merilä, E. 1992: Lapasotka (Aythya marila). -Teoksessa:
Elo, U. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet. Suomi: 105-107. Weilin
& Göös. Vantaa.
Markkola, J. 1992: Pikkutiira (Sterna albifons). -Teoksessa:
Elo, U. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet. Suomi: Weilin &
Göös. Vantaa.
Laine, J. 1992: Suomen valkoposkihanhikanta kasvaa. -Ukuli
23: 3: 10-13.
Aalto, P. & P. Kuokkanen 1992: Pohjois-Pohjanmaan lintuharvinaisuudet
1991. -Aureola 17: 90-99. Kivikkorastas
Rönkä, A. 1992: Vähiin käy ennen kuin loppuu
- Perämeren lapinsirrien määrä ja levinneisyys.
-Aureola 17: 100-108.
Ohtonen, A. 1992: Laulujoutsenkantojen elpymisestä.
(Increasing trend in the whooper swan population). -Suomen Riista
38: 34.44.
Siekkinen, J. & P. Nummi 1992: Sorsalintujen tarhaus ja
istutukset. -Suomen Riista 38: 45-55.
Colliander, H. 1992: Vähän mutta harvassa - Hailuodon
talvilinnuista. -Hailuodon Luonto 3: 38-40.
Colliander, H. 1992: Hailuodon talvilinnuista II. -Hailuodon
Luonto 3: 40.
Ohtonen, A. 1992: Hailuoto - laulujoutsenen perinteinen
lepäilykeskus. -Hailuodon Luonto 3: 41-42.
Merilä, E. 1992: Joutsenen pesintä Hailuodossa alkoi.
-Hailuodon Luonto 3: 42.
Markkola, J. 1992: Kiljuhanhiprojekti merkittävälle
etapille: Ensimmäinen istutus Lappiin. -Hailuodon Luonto 3: 43-44.
Merilä, E. 1992: Salainen
raportti. -Hailuodon Luonto 3: 44-47.
Ohtonen, A., Markkola, J. & H. Colliander 1992: Pöllöt
verottavat tehokkaasti myyräkantoja. -Hailuodon Luonto 3: 47-49.
Markkola, J. 1992: Ruskosuohaukka - eräs ehdokas Hailuodon
tunnuslinnuksi. -Hailuodon Luonto 3: 50-51.
Finnlund, M. & Merilä, E. 1992: Sahan sinnikäs
västäräkki. -Hailuodon Luonto 3: 51.
Merilä, E. 1992: Peltopyitä jälleen saaressa.
-Hailuodon Luonto 3: 51.
Merilä, E. 1992: Sepelkyyhky pihalintuna. -Hailuodon Luonto
3: 51-52.
Anonyymi 1992: Suomen ensimmäinen kivikkorastas.
-Hailuodon Luonto 3: 52. Kuvat
Markkola, J. & Merilä, E. 1992: Viiriäisiä
Hailuodossa. -Hailuodon Luonto 3: 52-53.
- Referaatti: Uhanalaisen jo kadonneeksi luokitellun
lajin näkyminen maassamme aiheuttaa aina vähintäänkin
paikallista liikehdintää ns. bongareiden parissa. Suomesta kadonneiksi
lintulajeiksi on luokiteltu viiriäinen ja heinäkurppa,
joita kuitenkin molempia tavataan vuosittain maassamme pesimättöminä.
Viiriäisen, ilmestyminen Hailuodon Koivukylän tien varteen kesällä
1988 Marjaniemen talojen väliselle pellolle laulamaan ei bongareita
paikalle tuonut. Syystä, että paikalla oli sekä uros että
naaras ja siis mahdollinen pesintä, tieto esiintymästä pidettiin
salassa. Jokainen luonnonvarainen maassamme pesivä viiriäinen
on varsin arvokas mahdollisen tulevan suomalaisen viiriäiskannan emona.
Siispä Koivukylän tien varressa aloitettiin heti muutaman päivän
luparulianssin jälkeen pesän etsintä tyhjentämistarkoituksessa.
Puuhaan osallistuivat parhaat asiantuntijat, Jaakko Meriläisen ja
Erkki Leinon koirat. Tällä kertaa mahdollinen pesä jäi
löytymättä se oli toki saattanut ennen etsintöjä
tuhoutuakin niittosilppurissa tai alueella liikkuvien kissojen suihin.
Markkola, J. & Merilä, E. 1992: Flamingon
vierailu Hailuodossa. -Hailuodon Luonto 3: 53-54.
Markkola, J. & Merilä, E. 1992: Hailuodon liikenneyhteyksien
ympäristövaikutukset. Maa-alue ja matalikot.I Nykytila ja tietouden
puutteet. -160 s. Oulun tiepiiri. Ympäristöinstituutti. Oulu.
Markkola, J. 1992: Hailuodon eteläosan (Syökari, Härkäsäikkä-Maasyvänlahti-Isomatala)
luonnonarvoista. -Raportti Oulun lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimistolle,
12 s + 4 liitettä.
Merilä, E. (toim.) 1993: Viiksitimali kotiutunut Hailuotoon.
-YLE Oulu Radio 16.4.1992 5'40".
Markkola, J. & Merilä, E. 1993: Hailuodon lautta- ja
pengertieyhteyden vaikutuksista kasvillisuuteen ja eläimistöön
- maa-alue ja matalikot. -Oulun tiepiiri. Ympäristöinstituutti.
Oulu. 98s.
Markkola, J. 1993: Perämeren niityt ja niiden suojelu.
-Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti, V Symposiumi:
12-15.
Vähämetsä, H. 1993: Mitä lintujeni nimet
kertovat, 168 Pohjanmaalla pesivää lajia. -Omakustanne, Hailuoto/Oulu,
108 s.
Markkola, J. & Merilä, E., & Niemelä, M. &
Polojärvi, P. 1993: Hailuodon Kirkkosalmen linnusto. Vuoden 1992
tulokset. -Mare Botnicum, Oulun vesi- ja ympäristöpiirin tilaustyö
63 s.
Merilä, E. 1993: Kun
mennyt sukupolvi linnunnimiä uudisti. -Aureola 18: 86-92.
Hilden, O. & Hario, M. 1993: Muuttuva saaristolinnusto.
-Omakustanne, 317 s.
Markkola, J. 1994: Kiljuhanhen sukupuutto entistä lähempänä.
Yhteenvetoraportti kiljuhanhityöryhmän toiminnasta ja tuloksista
vuonna 1993. -Oulu. Ympäristöministeriö. Maailman Luonnon
Säätiön Suomen Rahaston kiljuhanhityöryhmä, 18
s + 2 liitettä.
Markkola, J. & Merilä, E. 1994: Hailuodon eteläosan
lintuveden (Isonhärkäsäikän-Isonmatalan toimenpidekieltoalue)
luonnonarvoista, rajauksesta ja kunnostustarpeesta. -Mare Botnicum. Oulun
lääninhallitus. 25 s.
Järvelä, V. 1994: Lähtään käymässä
Karvosa. -Hailuodon Luonto 4:16-18.
Haapala, S. 1994: Merikotkan kallo Tiiskankankaalta. -Hailuodon
Luonto 4: 38.
Anonyymi 1994: Peltopyitä istutettiin. -Hailuodon Luonto
4: 39.
Anonyymi 1994: Nokikana pihalintuna. -Hailuodon Luonto 4: 39.
Anonyymi 1994: Kesy kihu Härkäsäikässä.
-Hailuodon Luonto 4: 39.
Anonyymi 1994: Sahan merkilliset västäräkit.
-Hailuodon Luonto 4: 40.
Ohtonen, A. 1994: Joutsenten kaularengashavaintoja Hailuodosta.
-Hailuodon Luonto 4: 41-42.
Lindgren, E. 1994: Hailuodon joutsenten kuolinsyyt. -Hailuodon
Luonto 4: 43-45.
Pessa, J. 1994: Hailuodon järvillä ja lammilla on
monipuolinen pesimälinnusto. -Hailuodon Luonto 4: 46-48.
Rönkä, A. 1994: Lapinsirri silisee vielä Hailuodossa.
-Hailuodon Luonto 4: 49.
Markkola, J. & Merilä, E. & Ohtonen, A. & Polojärvi,
P. 1994: Hailuodon Kirkkosalmen linnusto vuonna 1993. -Mare Botnicum
Oulun vesi- ja ympäristöpiirille 69 s. + 2 liitettä.
Pessa, J. 1995: IBA-hanke Pohjois-Pohjanmaalla. -Aureola 20:
128-142.
Markkola, J. & Merilä, E. & Polojärvi, P. 1996:
Hailuodon Kirkkosalmen linnusto vuonna 1994. -Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus,
Mare Botnicum 79 s. + 1 liite.
Rönkä, A. 1996: Distribution, status and population
trends in the Temminck's Stint Calidris temminckii in the Finnish
Bothnian Bay. ( Selostus: Lapinsirrin Calidris
temminckii esiintyminen ja kannanmuutokset Suomen Perämeren rannikolla).
-Ornis Fennica 73: 1-11.**
Pessa, J. 1996: Perämeren kesäjoutsenet runsastuvat.
-Linnut 31: 20-23.
Merilä, E. I. 1996: Kun
mennyt sukupolvi linnunnimiä uudisti. -Hailuoto, Insula Rari Generis.
Vol 1., http://www.netppl.fi/~eikka/linni.html
Liiteenä: Käytössä
olleita ja ehdotettuja linnunnimiä. http://www.netppl.fi/~eikka/linni3.html
Liitteenä: Kirjallisuutta
kansanomaisten linnunnimien keräämisestä ja nimistökeskusteluista.
http://www.netppl.fi/~eikka/linni4.html
Merilä, E.I. 1996: Harjalintu
ja pähkinähakkeja. -Hailuoto, Insula Rari Generis.
Vol. 1., *1.10.1996. http://www.netppl.fi/~eikka/upupa.htm
Merilä. E. I. (toim.) 1996: Julkkisflamingon
seikkailut. -Muunneltu kirjoituksesta: Markkola, J. & Merilä,
E. 1992: Flamingon vierailu Hailuodossa. -Hailuodon Luonto 3: 53-54. :
-Hailuoto, Insula Rari Generis. Vol 1., http://www.netppl.fi/~eikka/biflami.htm
Markkola, J. & Ohtonen, A. 1996: 13. Hailuoto. -in: Ohtonen,
A. & Kakko, A. & Piispanen, J.(toim.): Pohjois-Pohjanmaan linturetkiopas.
Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen yhdistys Ry. : 56-74.
Markola, J. & Merilä, E. 1996: Hailuodon Ison Matalan
- Härkäsäikän luonnonsuojelualueen käyttö-
ja hoitosuunnitelma. -Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Mare
Botnicum. Oulu. 171 s. + kuvia + 12 liittettä.
Merilä, E. 1996-1997: Meriasteri,
järviruoko ja merihanhi. -Hailuoto, Insula Rari
Generis. Vol. 1-2., http://www.netppl.fi/~eikka/botan/aster1.htm
 |
Kuva: Vielä 1970-luvun alussa
meriasterit muodostivat Hailuodon Isollamatalalla rantaviivan tuntumaan
korkeana kukkivaa niittyä. Sittemmin sekä ruovikoituminen, että
lisääntynyt merihanhikanta ovat harvinaistuttaneet lajia. Meriasteri
on merihanhien mieliruokaa ja hanhien oleskelupaikoilla lähes jokainen
kasviyksilö joutuu niiden katkomaksi. Meriasterien määrä
vaihtelee suuresti vuodesta toiseen ilmeisestikin edellisten vuosien siemensadosta
riippuen. Valok. E. Merilä. |
Merilä, E. & Vainio, M. 1997: Naurulokkien
ja suokukkojen yhteiset ruokailuparvet. (Summary:
Mixed feeding flocks of Black-headed Gulls and Ruffs & Reeves).
- Hailuoto, Insula Rari Generis. Vol. 2. http://www.netppl.fi/~eikka/aves/larphi1.htm
Merilä, E. 1997: Muutamia
mahdollisia rakenteita Hailuodon luontoon tutustumisen helpottamiseksi
ja retkeilyn ohjaamiseksi. - Suunnitelma Hailuodon kunnalle 4 s. +
4 liitettä / Hailuoto, Insula Rari Generis Vol. 2., http://www.netppl.fi/~eikka/nyky/retkrak1.htm
Markkola, J. & Merilä, E. 1998: Hailuodon Ison Matalan
- Härkäsäikän luonnonsuojelualueen käyttö-
ja hoitosuunnitelmaehdotus. -Liminganlahti Life-Nature -projekti. ISBN
952-91-0606-8. Oulu. 194 s. + 11 liitettä.
Ohtonen, M. 1998: Lintuhavaintoja 1.6.-30.9.1998. - Lintumies
33:38-43. Hailuodon eskimosirri syksyn huippuharvinaisuus.
Huomiotta jätetyt tiedot
Aureola-lehden (Pohjois-Pohjanmaan lintutieteelinen yhdistys)
faunistiset katsaukset sisältävät runsaasti yksittäisiä
Hailuodossa tehtyjä lintuhavaintoja.
Lintumies-lehden faunistiset katsaukset sisältävät
jonkin verran Hailuodossa tehtyjä lintuhavaintoja.
Sanomalehtien kevätmuutokatsauksien yms. lintutietoja ei
ole myöskään mukana tiedostossa
HAVAINTOJA OULUN SEUDULTA
BirdLife Suomi - BirdLife
Finland
Suomen Lintutieteellinen
Yhdistys ry
Ilmoita tiedostossa havaitsemistasi puutteista tai virheistä:
eikka@merila.org
Bibliografian aihepiiriin kuuluva kirjoituksesi tulee heti "löytyessään"
liitetyksi tiedostoon. Halutessasi varmistaa nopean listauksen ja luokittelun
toimita eripainos tai valokopio kirjoituksestasi tiedoston ylläpitäjälle.
Tämä on tähdellistä varsinkin silloin, kun kirjoituksesi
on jossain vaikeasti tavoitettavassa sarjassa.
- Hailuoto, Insula Rari Generis
- Järventakusta
- 90480 Hailuoto