Kirjallisuutta Hailuodon kasvillisuudesta

Hailuodon rantojen mielenkiintoista lajistoa ovat Itämerelle kotoperäiset sekä lajit niin kutsutun ruijanesikkoryhmän kasvit, joiden lähimmät esiintymisalueet ovat Jäämeren ja Vienanmeren rannoilla. Kaunista ruijanesikkoa, jota pidetään Perämeren rantaniittyjen tunnuskasvina, löytyy vielä muutamilta niityiltä, vaikka laji onkin laiduntalouden loppumisen jälkeen Hailuodossa suuresti harvinaistunut.

Kasvillisuuden tutkimuksella Hailuodossa on vanhat juuret. Sittemmin erityisesti Marjaniemessä toimivan Perämeren tutkimusaseman tiloja käyttäneet opinnäytetöiden tekijät ovat tuoneet merkittävän lisän saaren kasvillisuuden tuntemukseen.


1800-luku

  • Moberg, A. 1857: Naturhistoriska Dgunteckningarn gjorda i Finland åren 1750-1845. -Notiser Fauna Flora Fennica 3.
  • Brenner, M. 1899: Observationen rörande den nordfinska floran under adertonde och nittonde sekeln, särskildt med afseende å kärlväxterna i Öster-Norrbotten, Nord-Österbotten och Kajanien. -Acta Soc. F. Fl. Fenn. 16:4.
  • 1901-1910

  • Leiviskä, I. 1905: Über die Kustenbildungen des Bottnischen Meerbusens zwischen Tornio und Kokkola. -Fennia 23:1: 1-223.
  • Leiviskä, I. 1908: Über die Vegetation an der Küste des Bottnischen Meerbusens zwischen Tornio und Kokkola. -Fennia 27:1: 1-209.
  • 1911-1920

  • Parvela, A:A. 1920: Tervalepän esiintymisestä Pohjanmaalla. -Luonnon Ystävä 23: 103-104.
  • 1921-1930

  • Parvela, A. A. 1927: Piirteitä Oulun läänin peltoviljelyskasvien historiasta. -Historiallinen Aikakauskirja 1927:1.
  • Lindberg, H. 1929: Puccinellia phryganodes (Trin.) Schribn. & Merr. vid Bottniska viken, ny för Finlands flora. -Memoranda Soc. Fauna Flora Fennica 5: 77-78.
  • Parvela, A. A. 1930: Oulun läänin viljelykasvit, niiden historia ja nykyinen levinneisyys. -Ann. Soc. Zool. Bot. Fenn. Vanamo 13:1: 1-354. Vuodelta 1923 kyselty tiedot kaikkiaan 133 luotolaisesta taloudesta. Säätyläisiä 2, Talollisia 83 ja työläiskoteja 48.
  • 1931-1940

  • Lemberg, B. 1933: Uber die Vegetation der Flugsandgebiete an der Küsten Finnlands. I Teil. -Acta Bot. Fennica 12.
  • Lemberg, B. 1935: Uber die Vegetation der Flugsandgebiete an der Küsten Finnlands. III Teil. Die einzelnen Flugsandgebiete. -Acta Bot. Fennica 14: 1-75.
  • Reuter, M. 1935: Pflanzenphänologissche Beobachtungen in Finnland 1927, 1928, 1929 und 1930. -Bidrag till kännedom Finlands natur och folk 85:3.
  • Suhonen, P. 1936: Suomalaiset kasvinnimet. -Annales Bot. Fenn. 7:1: 472 s.
  • Saxen, U. 1938: Die Varietäten von Carex salina Wg ssp. cuspidata Vg. nebst ihren Hybriden an den KÜsten des Bootnischen Busens, Finnland. -Acta Bot. Fenn. 22.
  • 1941-1950

  • Haapala, J. 1947: Ruohokanukan (Cornus suecica) kukintona kerrottu sarja. -Luonnon Tutkija 51: 5. Hanhisessa tavannut.
  • Luther, H. 1948: Botaniska iakttagelser på Hailuoto-Karlö. -Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennica 24: 30-49. Isomatala, Ulkoriisi, Itäpohjanletto, Kattilankalla, Santosenkari, Väliletto, Luoletto. Karttanimistö on saattanut olla toinen kuin nykyisisä kartoissa.
  • Haapala, J. 1948: Alisma gramineum Gmel. ssp. Wahlenbergii Holmb. Hailuodosta (PP). -Luonnon Tutkija 52:89.
  • Kuva: Monin paikoin Hailuodon rantamatalikoilla upossarpion Alisma Wahlenbergii kasvustot ovat runsaita. Itämeren alueen endeeminen laji on huomioitu korostuneesti mm. v. 1997 rantayleiskaavaluonnoksen selvityksissä.
  • Hylander, Nils 1948: Några anteckningar om de odlade växterna på Hailuoto-Karlö. -Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennica 24: 49-55.
  • Bärlund, U. 1948: Några swampfynd från Hailuoto-Karlö och Uleåborg. -Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennica 24:55-56.
  • Haapala, J. 1950: Jäämerentähtimö (Stellaria humifusa Rottb.) Hailuodossa. -Luonnon Tutkija 54: 53-54.
  • Haapala, J. 1950: Stellaria humifusa Rottb. Hailuodossa. -Archivum Soc. "Vanamo" 5:(1): 23-25.
  • Widlund, U. 1950: Puccinellia phryganodes (Trin.) Scribn. & Merr., ny för Ob jämte några andra växtuppgifter från Karlö. -Memoranda Soc. Fauna Flora Fennica 25: 96-100.
  • 1951-1960

  • Malvari, M. 1955: Punakukkainen tuomi Hailuodossa (PP). -Luonnon Tutkija 59: 155.
  • Virtanen, A. 1961: Totta ja kuvitelmia (tarua) rönsysorsimosta. -Suomen Luonto 20: 85-88.
  • 1961-1970

  • Koponen, A. 1962: Hailuodon kasvillisuudesta ja kasvillisuuden sukkessiosta. -Pro gradu. Oulun yliopiston kasvitieteen laitos. 51 s. + liitteitä.
  • Siira, J. & Haapala, H. 1969: Studies in the distribution and ecology of Puccinellia phryganodes (Trin.) Scrib & Merr. in Finland. -Aquilo, Ser. Bot. 8: 1-24.
  • 1971-1980

  • Reunaud, C. & M. Hjelmroos 1970: Vegetational history and evidence of settlement on Hailuoto, Finland, established by means of pollen analysis and radiocarbon dating. -Aquilo Ser. Bot. 14: 46-60.
  • Hanni, H. 1975: Merenrantakasvillisuuden vyöhykkeisyydestä Hailuodossa. -LuK-tutkielma. Oulun yliopisto, Kasvitieteen laitos 26 sivua + 3 liitettä.
  • Kuusela, K. 1976: Epifyyttisten jäkälien biomassoista Kuusamossa, Hailuodossa ja Kemin mlk:ssa sekä Alectorian kasvusta Kuusamossa. -Pro Gradu, Oulun yliopiston kasvitieteen laitos 79 s.
  • Kaakinen, E. & Saari, V. 1977: Lisätietoja Hailuodon kasvistoon. -Mem. Soc. Fauna Flora Fennica 53: 87-93.
  • Hanni, H. 1979: Hailuodon lampien kasvillisuudesta. -Pro gradu. Oulun yliopisto, Kasvitieteen laitos, 79 s.+ 1 liite.
  • Vartiainen, T. 1980: Succession of island vegetation in the land uplift area of the northernmost Gulf of Bothnia, Finland. -Acta Bot. Fennica 115:1-105.
  • Ulvinen, T. 1980: Jokipaju valokeilassa. -Oulun Luonnonystäväin Yhdistys ry Tiedotuksia 5:1: 4-6.
  • 1981-1990

  • Rönkä, A. 1981: Hailuodon ja sen kasvillisuuden sekä Pohjanlahden maankohoamisrannikon soitten kehityksestä. -LuK-tutkielma, Oulun yliopisto, Kasvitieteen laitos. 40 s. + 9 liitettä.
  • Merilä, E. & M. Merilä 1981: Ruoholaukka Allium schoenoprasum kulkeutui Hailuotoon. - Oulun Luonnonystäväin Yhdistys ry Tiedotuksia 6:2: 27-28.
  • Hyvönen, P. 1982: Tutkimus maankohoamisrannikon kasvillisuuden kehityksestä Hailuodossa siitepöly- ja macrosubfossiilialalyysin avulla. -Pro gradu, Oulun yliopiston geologian laitos.
  • Markkola, J. & E. Merilä 1983: Hailuodon Syökari - Perämeren luontoa rikkaimmillaan. -Suomen Luonto 42:7-8: 30-33.
  • Alestalo 1983: Hailuodon lentohietikoiden kasvillisuudesta.-in. Vilpa, E. (toim.): Hailuoto - kuvauksia luonnosta ja kulttuurista. -Oulun seudun biologian ja maantieteen opettajat ry. Oulu: 23-27.
  • Kaakinen, E. 1983: Hailuodon kasvillisuus ja kasvisto. -in: Vilpa, E. (toim.): Hailuoto - kuvauksia luonnosta ja kulttuurista. -Oulun seudun biologian ja maantieteen opettajat ry. Oulu: 28-31.
  • Kuva: Ahonoidanlukkokin Botrychium multifidum kuulunee Hailuodon rantojen ja muiden luonnonmaiden käytön muutoksesta kärsineisiin lajeihin. Monilta kalakentiltä laji on vähentynyt tai hävinnyt niitty- ja laiduntalouden sekä rantojen kalastuskäytön loputtua korkeamman kasvillisuuden vallattua kasvupaikat. Kuva kirjoittajan kasvikokoelmasta.
  • Rönkä, A. 1983: Hailuodon Kiimisuon paleoekologiasta. -Pro gradu, Oulun yliopisto, Kasvitieteen laitos, 60 s. + 3 liitettä.
  • Siira, J. 1984: On the vegetation and ecology of the primary saline soils of the Bothnian Bay. -Aquilo, Ser. Bot. 20. 1-13.
  • Vainio, M. 1984: Hailuodon Kirkkosalmen kasvillisuuden ja kasviston kartoitus kesällä 1984. -Oulun vesipiirin vesitoimisto. 35 s. + 8 liitettä.
  • Hulme, P. D. 1984: A paleobotanical study of paludifying pine forest on the island of Hailuoto, northern Finland. -New Phytol. 126: 153-162.
  • Vainio, M. 1985: Hailuodon Kirkkosalmen vesikasvistosta. - Oulun Luonnonystäväin yhdistys ry Tiedotuksia 10:1: 2-9.
  • Piirainen, M. 1985: Suolayrtin (Salicornia europaea) levinneisyydestä Suomessa. -LuK-tutkielma. Helsingin yliopiston kasvitieteen laitos 56 s.
  • Merilä, E. & Orell, M. 1985: Tienvarren maitohorsmien värimuodoista Hailuodon Santosessa. -Oulun Luonnonystäväin yhdistys ry Tiedotuksia 10:1:10-13.
  • Siira, J. 1985: Saline soils and their vegetation on the coast of the Gulf of Bothnia, Finland. -Ann. Bot. Fennici 22: 63-90.
  • Siira, J. & Merilä, E. 1985: Puccinellia phryganodes (Poaceae) in Finland: Occurrences and ecology up to 1983. -Ann. Bot. Fennici 22: 281-290.
  • Hicks, S. 1985: Pollen values and field size: An Experimental example from Hailuoto. -Iskos 5: 101-103. Hicks, S. 1985: Pollen analytical evidence for the vegetational and economic developement of the island of Hailuoto: an exercise in relating pollen influx and catchment area. -INQUA Eurosiberian Subcommission for the study of the Holocene. IGCP project 158. Paleohydrology of the temperate zone in the last 15000 years. Symposium in Switzerland 24.6.-1.7.1985. Bern, 13 s.
  • Ympäristöministeriö 1985: Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietintö. III Suomen uhanalaiset kasvit. -Komiteamietintö 43/1985: 99 s.
  • Merilä, E. 1986: Pirttiperän tuomilehdon kohtalo. -Hailuodon Luonto 1:24-25.
  • Risku, M. 1986: Vesikasvien levinneisyys Suomen puoleisella Perämerellä. -Pro gradu. Oulun yliopiston kasvitieteen laitos 84 s. + 66 liitettä.
  • Tapani, P. 1986: Hailuodon merenrantakasvillisuuden vyöhykkeisyys ja sukkesio, -Pro gradu. Oulun yliopiston kasvitieteen laitos, 67 s. + 2 liitettä.
  • Vainio, M. 1987: Vesi- ja rantakasvillisuudesta sekä veden laadusta eräissä Hailuodon sisävesissä. -Pro gradu. Oulun yliopiston kasvitieteen laitos, 101 s. + 7 liitettä.
  • Vainio, M. 1987: Tervalepän kasvupaikoista Hailuodossa. -Hailuodon Luonto 2: 23-25.
  • Merilä, E. 1987: Kurjenmiekkoja pellonojassa. - Hailuodon Luonto 2: 25.
  • Risku, M. 1988: Vesikasvien levinneisyys Suomen puoleisella Perämerellä. -Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja Nro 107, 159 s.
  • Hicks, S. 1988: Siitepölytodisteita Hailuodon varhaisesta asutuksesta (Summary: Palynological evidence for the occupation of Hailuoto). -in. Julku, K. & Satokangas, R. (toim.): Hailuodon keskiaika. -Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, s. 35-88.
  • Halonen, P. 1988: Männyn, kuusen ja koivun epifyyttijäkäläkasvillisuuden esiintymisestä Hailuodon ja Kuhmon välisellä linjalla. -Tutkielma, Oulun yliopisto, Kasvitieteen laitos, 50 s. + liitteitä.
  • Vainio, M. 1988: Hailuodon Kirkkosalmen kasvillisuuden ja kasviston kartoitus kesällä 1984. -Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja no 135: 28 s. + 3 liitettä.
  • Markkola, J. 1988: Upossarpion, Alisma Wahlenbergii (HOLMBERG) JUZ, esiintymisestä ja ekologiasta Hailuodossa. -Oulun Luonnonystäväin Yhdistys ry. Tiedotuksia 13:(1-2):30-52.
  • Korhonen, L. 1989: Oulun seudun uhanalaiset kasvit. -Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto B: 59. 127 s. + karttaliite (38 karttaa) + liite.
  • Piirainen, M. 1989: Suolayrtin (Salicornia europaea) muuntelusta, kasvupaikoista ja levinneisyydestä Suomessa. -Lutukka 5: 103-107.
  • Kuva: Suolayrtti esiintyi vielä 1970-luvun alussa useilla Hailuodon suolamailla runsaana. Sittemmin lajista on tullut suuri harvinaisuus. Vuosilta 1996 ja 1997 tunnetaan enää vain kaksi pientä kasvustoa.

    Syynä katoamiseen on suolamaiden muutokset ja katoaminen ruovikoihin. Lisääntyneen merihanhikannan vaikutusta lajin menestymiselle ei tunneta, vaikkakin Hailuodon suurimman kasvuston tiedetään kokonaan hävinneen merihanhien suosituimmalta ruokailumaalta. Kuva kirjoittajan kasvikokoelmasta.

  • Markkola, A-M. & J. Markkola 1990: Morsinko (Isatis tinctoria) Hailuodossa. - Oulun Luonnonystäväin yhdistys ry Tiedotuksia 15:
  • Poikolainen, J. 1990: Hailuodon jäkäläkankaiden taimikot ja niiden hirvituhot. -Folia Forestalia: 17 s.
  • Tervahauta, S.-L. 1990: Männyn kasvun vaihtelu Hailuodossa. -Tutkielma. Oulun yliopiston maantieteen laitos, 56 s.
  • 1991-

  • Savela, O. 1991: Upossarpion, Alisma wahlenbergii, biologia ja suojeluntarve. Loppuraportti. -Oulun yliopiston kasvimuseo 10 + 3 s.
  • Merilä, E. (toim.) 1992: Hajuheinät - kadonnutta kansaperinnettä. -YLE, Oulu Radio, 7.8.1992 7'20'
  • Haapala, S. 1992: Hailuodon tervalepikoiden rippeet. -Hailuodon Luonto 3: 22-23.
  • Colliander, H. 1992: Pujo. -Hailuodon Luonto 3: 33.
  • Merilä, E. 1992: Hiirenhäntiä. -Hailuodon Luonto 3: 33.
  • Anonyymi 1992: Metsäruusu Hanhisessa. -Hailuodon Luonto 3: 34.
  • Merilä, E. 1992: Hailuodon mustaherukat. -Hailuodon Luonto 3:34.
  • Anonyymi 1992: Kielot jäämässä soranoton alle. -Hailuodon Luonto 3: 34.
  • Merilä, E. 1993: Hailuotolaisten hajuheinä: pitkä, lyhyt vai saramainen? -Lutukka 9: 125-126.
  • Savela, O. 1993: Upossarpion, Alisma wahlenbergii (Holmberg) Juz., levinneisyydestä, ekologiasta ja suojeluntarpeesta. -Pro gradu, Oulun yliopiston kasvitieteen laitos, 63s. + 6 liitettä.
  • Autti, M. 1993: Perämeren niittyarojen kasvillisuuden luokittelu ja luonnonsuojeluarvojen määrittäminen. -Tutkielma, Oulun yliopisto, Kasvitieteen laitos, 73 s. + 3 liitesivua.
  • Anonyymi 1994: Kurttulehtiruusua rannoilla. -Hailuodon Luonto 4: 29.
  • Anonyymi 1994: Harakankelloja löytyi Luodosta. -Hailuodon Luonto 4: 29
  • Merilä, E. 1996: Miten kävikään Hailuodon ainoalle jokipajulle? -Hailuoto, Insula Rari Generis. Vol. 1., *1.10.1996. http://www.netppl.fi/~eikka/botan/jokipaj.htm
  • Merilä, E. 1996: Tyrnejä viedään ja katkotaan. -Hailuoto, Insula Rari Generis, Vol. 1. *1.10.1996. http://www.netppl.fi/~eikka/botan/tyr.htm
  • Markkola, J. & Merilä, E. & Siira, J. 1989/1996: Rönsysorsimon (Puccinellia phryganodes) suojelusuunnitelma. -Perämeren tutkimusaseman monisteita 20: 1-46.
  • Kuva: Hailuodossa kasvaa yli 99% koko Suomen ja samalla koko Euroopan unionin rönsysorsimoista. Tämän pienikokoisen heinän suojelemiseksi on tehty mittavahkoja niittyjenhoitotöitä. Lajin korostettu esille tuleminen eri ratkaisujen yhteydessä on vuosien ajan ollut pienenä pilan kohteena paikkakunnalla. Kuva: Kirjoittajan tutkimusnäytteistä.
  • Markola, J. & Merilä, E. 1996: Hailuodon Ison Matalan - Härkäsäikän luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. -Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Mare Botnicum. Oulu. 171 s. + kuvia + 12 liittettä.
  • Merilä, E. 1996-1997: Meriasteri, järviruoko ja merihanhi. -Hailuoto, Insula Rari Generis. Vol. 1-2., http://www.netppl.fi/~eikka/botan/aster1.htm
  • Kuva: Vielä 1970-luvun alussa meriasterit muodostivat Hailuodon Isollamatalalla rantaviivan tuntumaan korkeana kukkivaa niittyä. Sittemmin sekä ruovikoituminen, että lisääntynyt merihanhikanta ovat harvinaistuttaneet lajia. Meriasteri on merihanhien mieliruokaa ja hanhien oleskelupaikoilla lähes jokainen kasviyksilö joutuu niiden katkomaksi. Meriasterien määrä vaihtelee suuresti vuodesta toiseen ilmeisestikin edellisten vuosien siemensadosta riippuen. Valok. E. Merilä.
  • Myllynen, A. & Kuusisto, R. 1997: Kasvillisuus. -Hailuodon rantayleiskaava. Hailuodon kunta / Ympäristötaito Oy 31 s. + 10 liitettä + liitekartta. Oulun yliopistopaino.
  • Siira, J. & Merilä, E. 1997: Rönsysorsimon esiintymät ja hoitokokeilut Suomessa vuonna 1996. -Perämeren tutkimusaseman julkaisuja 10: 1-28.
  • Markkola, J. & Merilä, E. 1998: Hailuodon Ison Matalan - Härkäsäikän luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotus. -Liminganlahti Life-Nature -projekti. ISBN 952-91-0606-8. Oulu. 194 s. + 11 liitettä.
  • Markkola, J. & Merilä, E. 1998: Hailuodon Ison Matalan - Härkäsäikän luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotus. -Liminganlahti Life-Nature -projekti. ISBN 952-91-0606-8. Oulu. 194 s. + 11 liitettä.
  • Suomen uhanalaiset kasvit
    Helsingin yliopiston kasvimuseon julkaisuja
    Annales Botanici Fennici


    Ilmoita tiedostossa havaitsemistasi puutteista tai virheistä:

    eikka@merila.org

    Bibliografian aihepiiriin kuuluva kirjoituksesi tulee heti "löytyessään" liitetyksi tiedostoon. Halutessasi varmistaa nopean listauksen ja luokittelun toimita eripainos tai valokopio kirjoituksestasi tiedoston ylläpitäjälle. Tämä on tähdellistä varsinkin silloin, kun kirjoituksesi on jossain vaikeasti tavoitettavassa sarjassa.