Tietolähteitä Hailuodon menneisyydestä ja nykypäivästä


Virkamiesten edellisinä vuosisatoina kirjoittamat laajat katsaukset ja Samuli Paulaharjun 1900-luvun alussa julkaisema "Kuvauksia Hailuodosta" -kirja valoittavat melko laajasti saaren menneitä vaiheita. Sittemmin saarta on kuvattu lähes tasaiseen tahtiin monissa opinnäytetöissä ja kirjoituksissa. Saaren asukkaiden oma kirjallinen tuotanto on ollut suomalaisittain - varsinkin asukaslukuun verrattuna - poikkeuksellisen laajaa.

Monet luonnon hyödyntämiseen ja saaren suunnitteluun liittyvät kirjallisuusviitteet löytyvät muista tiedostoista. Mm. kaikkia niittytaloutta tai metsästystä käsitteleviä viitteitä ei toisteta tässä tiedostossa.

Menneisyyteen ja nykypäiväänkin kuuluvasta pengertiekeskustelusta ei tässä eikä myöskään muissa tiedoston osissa ole muuta kuin muutama faktatieto. Tähän asiaryhmään kuuluvia tietoja löytyy runsaasti mm. kunnalla olevasta (kirjastossa)"Haili" bibliografiasta. Mikäli runsasta perusteltua tarvetta ilmenee, tämän tiedoston liitteeksi rakennetaan supisettu viiteluettelo pengertiekeskusteluun liittyneistä lehtiartikkeleista. Supistetussakin muodossa ilman referointeja tällainen luettelo olisi koko bibliografian laajin tietue. Pelkästään kaikkien oman leikekoelman pengertieaihetta käsitelleiden tai sivuavien kirjoitusten otsakkeiden luetteloinnista tulisi tiedosto, joka olisi monikymmenkertainen kuin laajin tiedosto tällä hetkellä.

1600-luku

1700-luku

  • Mathesius, P. 1734 / Ticklen J. F. (Öfversättning) 1843: Geografisk Beskrifning om Österbotten. -Suomi 1843:2.
  • Falander J.E. 1749-1773 / Wigren, H. (suom.) 1987: Hailuodossa tapahtunutta. -Teoksessa: Wigren, E. (toim.) Tapahtumia vuosisatojen varrelta: Hailuodon seurakunta 400 vuotta, Hailuodon seurakunnan julkaisuja n:o 1: 11-24.
  • Stierwald, C.F. 1767 / Wigren, H. E. (suomentanut) 1987: Karttakuvaus hailuodon pitäjästä Oulun Kihlakunnassa. -Teoksessa: Wigren, E. (toim.) Tapahtumia vuosisatojen varrelta: Hailuodon seurakunta 400 vuotta, Hailuodon seurakunnan julkaisuja n:o 1:55-81.

    • 1800-luku

  • Frosterus, E. 1815: Beskrifning öfver Carlö Socken författad 1815. - Hailuodon nimismiehenarkisto. Oulun Maakunta-arkisto / Wigren H.E. (suomentanut) 1987: Kertomus Hailuodon pitäjästä. -Teoksessa: Wigren, E. (toim.) Tapahtumia vuosisatojen varrelta: Hailuodon seurakunta 400 vuotta, Hailuodon seurakunnan julkaisuja n:o 1: 82-115.

  • Anonyymi 1879: Muistiinpanoja Hailuodon pitäjästä. -Oulun Wiikko-Sanomia 1879:34.
    • Kuva: Vielä 1950-luvulla ennen uuden luotsiaseman rakentamista vanha majakka ja olkikattoiset kalamajat hallitsivat Marjaniemen hietikkoisia maisemia. Sittemmin vanhasta kalastajakylästä ei ole jäänyt jäljelle muuta perinteistä kuin asemakaava ja majakkakin jää monien muiden suurten rakenteiden syrjäyttämäksi. Kirjoittajan kuvakokoelma; valok. todennäköisesti Kullervo Keskinen.
  • Rosberg, J. E. 1893: Något om Karlö. -Geografiska föreningens tidskrift 1893: 1-11.

    • 1900-luku

    1901-1910
  • Reinilä, K. O. 1908: Maantieteellinen kuvaus Hailuodon pitäjästä. -Pro Gradu, Helsingin yliopiston maantieteen laitos.
  • Gummerus, I. 1910: Pohjoispohjalaisia pappissukuja. -Jouko 1: 6-40. mm. Hailuodossa vaikuttaneen Frosterus-suvun vaiheista.
    • 1911-1920
  • Rantasuo, N. 1912: Hyypänmäki Hailuodossa (kansantarina). -Kotiseutu 1912: 83.
  • Paulaharju, S. 1914: Kuvauksia Hailuodosta. -Kansanvalistusseuran Toimituksia 167:1-160.
    • 1921-1930 1920-luvusta tuli viihteen vilkasta aikaa. Charles Lindbergh lensi välilaskutta Atlantin yli. Saksassa oli hillitön inflaatio - joulukortin lähettäminen maksoi 5 miljoonaa saksanmarkkaa. Walt Disney piirsi ensimmäisen Mikki Hiiri sarjakuvan ja suomalaisilla oli oma Pekka Puupäänsä. Paavo Nurmi nousi kansakunnan sankariksi. Kieltolaki lisäsi varallisuutta rannikolla ja saaristoissa. Hailuodon Osuuskassa perustettiin ja kunnanvaltuusto anoi valtiolta viittä raittiuspoliisin tointa vieraspaikkakuntalaisten trokarien kurissapitämiseksi. Laivalaituri siirrettiin Ojakylänlahdesta Petsamoon. 20-luvulla tehtiin myös ensimmäinen suomalainen iskelmä-äänitys. Solistinaan Ville Alanko, nuori Dallape äänitti foxrotin, Puuseppä ja valtakunnan valtasi hurja gramofonikuume. Samanaikaisesti maailmalla soi tango La Cumparsita.

    Parvela, A. A. 1927: Piirteitä Oulun läänin peltoviljelyskasvien historiasta. -Historiallinen Aikakauskirja 1. 19 s.

    1931-1940 30-luvulla maailmaa puhutti Espanjan sisällissota ja Suomea Lapuan liike. Adolf Hitler oli vuosikymmenen henkilö ja Aku Ankka Walt Disneyn uusi sarjakuvahahmo. Ansa Ikonen ja Tauno Palo ilmestyivät yhdessä valkokankaalle. Vuosikymmenen lopussa 30. marraskuuta 39 syttyi talvisota.
  • Tuomola, U. 1931: Kansatieteellis-sanastollinen tutkimus Hailuodon kansanomaisesta merenkulusta. -Sanakirjasäätiö 164 s.
  • Schultz, I. 1932: Hailuodon naisten vanhat käsityöt ja niihin liittyvä sanasto. -Sanakirjasäätiö 174 s.
  • Gustafsson, A. A. 1933: Maanmittarikunta ja mittaustyöt Ruotsin vallan aikana. -in: Suomen maanmittauksen historia I. Porvoo.
  • Isoniemi, A. 1934: Hailuotolaisten säätietoa. -Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, Vuosikirja II: 92-104.
  • Paasivirta, P. 1936: Piirteitä Hailuodon kulttuurimaantieteestä (Kulturgeographische Skizze der Insel Hailuoto). -Terra 48:2: 72-94.
  • Kaakinen, I. 1937: Pohjois-pohjalaisen osakunnan kansanvalistus- ja kotiseutututkimustoiminta vv. 1907-1937. -Jouko III: 88-121. Kesällä 1930 osakunnan Hailuodon retkikuntaan kuuluivat Anna Isoniemi, Iines Mattila, Kustaa Vilkuna, Terho Måhlberg (Merva), Tahvo Liljeblad (Luosto), J. Kemilä, Toini Holappa, Inger Schulz, Aili Virkkunen, Urho Tuomola, Jouko Paavola, Pertteli Juvani ja Niilo Kokko. Kesällä 1932 Hailuodossa jatkotutkimuksia kävi tekemässä Iikka Kaakinen.
  • Paasivirta, P. 1937: Piirteitä Hailuodon kulttuurimaantieteestä. -Jouko III: 214-238.
  • Tuomola, U. 1937: Vanhoja pohjalaisia venetyyppejä. -Jouko III: 258-266. Hailuotolainen matkavene
  • Teräsvuori, K. 1939: Eräs Tapani Löfvingin toimintaa valaiseva asiakirja. -Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 23: 140-148.
  • Suomela, J. L. 1939: Hailuodon srk:n vaiheita. -Pohjan mies 1939: 204-205.
  • Pohjan mies 1939 N:o 10: Useissa artikkeleissa (kirjoittajana mm. P. Hautsalo) tietoja Hailuodon Suojeluskunnan toiminnasta. Muisteluksia ison vihan ajasta s. 210.
    • Kuva: Suojeluskunnalla oli Hailuodossa kuten monella muullakin paikkakunnalla merkittävä rooli sotia edeltäneessä Suomessa, josta asiakirja puhuu puolestaan. E. Merilän kokoelmat.
  • Karttunen, L. 1940: Hailuodon kotiteollisuusväkeä. -Kotiteollisuus 10/1940: 97-104.
    • 1941-1950 40-luvun alkupuoliskolla toinen maailmansota toi El Alameinin, Stalingradin, Midway saaret, Normandian ja Hiroshiman kaikkien tietoisuuteen. Sodasta irtautuneelle Suomelle tuli raskaat sotakorvaukset maksettavaksi. Luotolaiset saivat pitää Hailuoto-laivansa, joka ei kelvannut sotakorvaustuotteeksi.
  • Suomela, J. L. 1946: Hailuodon kirkon vaiheita. -Kaltio 1946: 88-89, 93.
  • Vilkuna, K. 1948: Hailuotolaisten Maluri. - Kansan Kuvalehti 38 (1948): 11-12.
  • Suomela, J. L. 1948: Välähdys kansansivistystyöstä. Kirjaston vaiheita Hailuodossa. -Kaltio 1948: 39-40.
  • Suomela, J. L. 1948: Hailuodon Osuuskauppa r.l. 40 vuotta. Toimintakertomus 1908-1948. - Kaleva. Oulu 30 s.
  • Paulaharju, A. 1949: Vanhoja sotamuistoja Hailuodosta (Summary: Old war reminiscenses from Hailuoto). -Sotamuseo 1949: 63-77.
  • Järvi, L. 1949: Neula ja naskali, puukko ja puikot sopivat vielä hyvin pohjoispohjalaisten käsiin. -Kotiteollisuus 6-7/1949: 77-78.
    • 1951-1960 1950-luvun seurapiiritapahtuma oli Grace Kellyn ja Monacon Rainierin avioituminen. Neuvostoliitossa vallitsi maansuru, kun isä aurinkoinen, Josef Stalin kuoli. Suomessa pidettiin Olympiakisat, sotakorvaukset saatiin maksetuksi, kahvi vapautui säännöstelystä ja Kekkosesta tuli presidentti. Käytiin kirjasota, kun Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan katsottiin loukkaavan kansallisia tunteita. Hailuoto sai sähköt, lammastalous loppui ja mopedeja ilmestyi kyläkuvaan. Iltaisin hakeuduttiin pihamaalle ihailemaan ensimmäistä Sputnikkia. Elvis Presley ampaisi koko maailman tietoisuuteen ja Bill Haley:n "Rokkia kellon ympäri", toi rokin Suomeen.
  • Paulaharju, A. 1951: Ranskalaisia Perämeren saarella. -Kotiseutu 1951: 4.
  • Paulaharju, A. 1952: Maluri ja Malurin kirkko. -Pohjois-Pohjanmaan Maakuntaliiton vuosikirja 12: 7-23.
  • Paulaharju, A. 1952: Silmäys erään luodon syntyyn ja vaiheisiin. -Maanmittausinsinöörien liiton aikakauskirja 61: 187-194.
  • Suomela, J. L. 1955: Hailuoto lähivesineen Itämaisen sodan vaikutuspiirissä. -Kaltio 1955: 87-89.
  • Suomela, J. L. 1958: Erään kansallisrunoilijan muisto. -Kaltio 1958: 88.
    • 1961-1970 1960-luvulla rakennettiin Berliinin muuri. Vietnamin sota ja hippiliike puhuttivat maailmaa ja suomalaisia ärsytti Der Spiegelin kehittämä suomettuminen. Vuosikymmenen henkilöitä olivat John F. Kennedy ja Beatlesit. E-pillerin käyttöönotto mullisti maailman ja keskioluen kauppoihin tulo Suomen. Valtakuntaa puhutti Hannu Salaman Juhannustanssit ja luotolaisia Matti Hällin Isä Jumalan ilveilijä. Autolauttayhteys Oulunsaloon valmistui ja kirkko paloi. Letkajenkaksi muutettu foksi "Puhelinlangat laulaa" nousi Katri Helenan laulamana pitkäksi ajaksi myyntilistojen kärkeen.
  • Paulaharju, A. 1961: Kansantarut Hailuodon maastossa. -Kotiseutu 1961: 116-121.
  • Paulaharju, A. 1962: Hailuodon kansantarinat (Die Volkssagen von Hailuoto). -Sananjalka 4/1962: 62-71.
    • Kuva: Hailuodon kirkko tapuleineen maantien puolelta nähtynä 1960-luvun remonttia edeltäneessä asussaan. Pari vuotta entistämisensä, jossa mm. paljastettiin sisälaudoituksen peittämät vanhat seinämaalaukset, jälkeen tämä Suomen vanhin käytössä ollut puukirkko tapuleineen paloi. Valok. E. Merilä.
  • Anonyymi 1964: Hailuodon kirkkoa entistetään - seinämaalaukset hyvin säilyneitä. -Kaleva 1.9.1966.
  • Nimimerkki JK 1964: Hailuodon sotamänty myrskyn runtelemana. -Kaleva 16.8.1964.
  • Anonyymi 1966: Hailuodon kirkon korjaus päättynyt. -Kaleva 1.9.1966.
  • Pettersson, L. 1966: Hailuodon kirkon vaiheita. -Rauhan Tervehdys 22.9.1966.
    • Kuva: Hailuodon kirkon tapulinpuoleinen pääty eteläpuolelta katsoen 1960-luvun alussa ennen entistämistä. Entisöinnissä valkeaksi maalattu vaakalaudoitus vaihtui punamulla värjättyyn pystylautaan. Kuvassakin hyvin erottuva paanukatto oli muutama vuosi aiemmin uudistettu talkootyönä. Valok. E. Merilä.
  • Suomela, J. L. 1967: Hailuoto. Entisiä vaiheita. -Hailuodon kotiseututoimikunnan keräilyjä 304 s.
  • Valovirta, H. 1968: Hailuoto. -Pro gradu. Oulun yliopiston maantieteen laitos. 102 s. + 13 liitettä.
  • Anonyymi 1968: Luotolaisten kohtalonpäivä: Armoton tulipalo tuhosi Hailuodon vanhan kirkon. -Kaleva 69:193, 3.8.1968.
  • Anonyymi 1968: Hailuodon kirkko ja tapuli paloivat. -Liitto 62: 176, 3.8.1968.
  • Alvesalo, L. & J. Ainamo 1968: Hailuodon hampaistotutkimus III. Irtoproteesien yleisyys. -Suomen Hammaslääkäriseuran Toimituksia 64: 190-196.
  • Alvesalo, L. & J. Ainamo 1968: Hailuodon hampaistotutkimus: osallistuminen, suoritetut tutkimukset ja hampaattomuus. -Suomen Hammaslääkäriseuran Toimituksia 64: 6-12.
  • Kalajoki, A. (nimimerkki Panu) 1968: Laiva Hailuoto- Oulu 7.11.68. -in. Kalajoki, A. 1989: Oulun taloja ja tarinoita. Panun pakinoita 55 vuotta. Oulu-lehti. Sivut 48-50.
  • Suomela, J. L. 1969: Hailuoto kotiseutumme. -Hailuodon kotiseututoimikunnan keräilyjä 164 s.
  • Kuokkanen, J. O. 1969: Operaatio "Merituuli". Kuvaus tietyömaalta Hailuodosta. -Tekijän kustantama. Vaasa. 133 s. + liitekartta.
  • Harni, O. 1969: Hailuodosta ja sen tulevaisuudesta. -Esitelmä, Lions-Club Oulun sillat, moniste 30 s.
  • Thiel, O. & M. Käki 1969: Kalla - Perämeren kalakari. - Helsinki 96 s.
  • Kuokkanen, K. 1969: Ichthyosis vulgaris. A clinical and histopathological study of patients and their close relatives in the autosomal dominant and sex-linked forms of the disease. -Acta dermato-venreologica 49: Supplement No. 62: 1-72.
  • Reunaud, C. & M. Hjelmroos 1970: Vegetational history and evidence of settlement on Hailuoto, Finland, established by means of pollen analysis and radiocarbon dating. -Aquilo Ser. Bot. 14: 46-60.
  • Hänninen, P. 1970: Hailuodon, Kempeleen ja Oulunsalon vanhusten asuntotutkimus. -Oulun yliopiston kansantaloustieteen laitos.
    • 1971-1980 1970-luvulla maailman merkkihenkilögalleria muuttui suuren kiinalaisen ajattelijan Mao Tse Tungin kuollessa ja Ajatollah Khomeinin noustessa Iranissa valtaan. Vuosikymmenen alussa Juha Väätäinen ja Lasse Viren juoksivat itsensä Suomen sankareiksi. Autolautta lisäsi matkailua ja hetkessä turistit joivat Hailuodon valtakunnan kärkisijoille keskioluen kulutuksessa. Kunnanvaltuutettuja ryhmitettiin uudelleen, oli oluen kannattajat ja sen vastustajat.
  • Petterson, L. 1971: Hailuodon palanut puukirkko ja sen maalaukset. -Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakirja 73.
  • Isohookana, T. 1973: Hailuodon haaksirikoista. -Kaltio 29: 115-117.
  • Juola, H. & T. Juola: Hailuodon luonnonolosuhteet. -Oulun yliopisto, Arkkitehtiosasto 28 s.
  • Jukuri, A. & R. Svento 1974: Hailuodon elinkeinosuunnitelma. -Oulun yliopiston kansantaloustieteen laitos. moniste 99 s. + 6 liitettä.
  • Pylkkänen, R. 1974: Tuolilöytö. -in: Pylkkänen, R., Vanhat tuolimme. -WSOY: sivut 90-93.
  • Valtonen, T. 1977: Perämeren tutkimusasema. -Oulun Luonnonystäväin Yhdistys ry Tiedotuksia 2:2: 6-10.
  • Suomela, J. L. 1979: Hailuoto III. -Hailuodon kultuurilautakunnan julkaisu 164 s.
  • Jousimaa, K. 1979: Hailuodon saarikunta: Sosiaalihuoltoa luonnonmenetelmällä. -Sosiaaliturva 67: 926-929.
    • 1981-1990 1980-luvulle leimaa antavia ovat olleet itäisen Euroopan suuret muutokset. Siinä sivussa Mihail Gorbatsov ehti todeta suomalaisten iloksi, että Suomi on puolueeton maa. Seurapiiritapahtumien kärjessä maailmalla ovat hyörineet Walesin prinssi ja Lady Diana, meillä Matti Nykänen. Suomessa otettiin käyttöön kesäaika, ensimmäiset naispapit vihittiin ja kasinotaloussankareista julkaistiin satoja, ehkä tuhansia, ylistäviä kirjoituksia. Luodossa väkiluku oli hitaassa nousussa ja hetken aikaa tutkittiin mahdollisuutta saada käytetystä hollantilaissillasta kulkuyhteys Hailuodosta Oulunsaloon.
  • Suomela, J. L. 1981: Hailuoto Entistä ja nykyistä. -Hailuodon kulttuurilautakunnan julkaisu 168 s.
  • Suomela, P. 1981: Tutkimuksia Hailuodon naisten käsityöperinteestä. -in: Suomela, J. L.: Hailuoto Entistä ja nykyistä. -Hailuodon kulttuurilautakunnan julkaisu: 52-61.
  • Kallio, R. 1982: Pohjanmaan suomenkielisten kuntien oltermannihallinto. -Studia historica Jyväskyläensia 23: 1-330.
  • Koskelainen, O. 1982: Kollektiiveista. -Oulun yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia 7: 1-98.
  • Vilpa, E. (toim.) 1983: Hailuoto, Kuvauksia luonnosto ja kulttuurista. -Oulun seudun biologian ja maantieteen opettajat r.y. 64 s.
  • Suomela, J. L. 1983: -in: Vilpa, E. (toim.). Hailuoto, Kuvauksia luonnosto ja kulttuurista. Oulun seudun biologian ja maantieteen opettajat r.y.: 51-52.
  • Huusko, J. 1983: Hailuodon perinteisestä rakentamisesta. -in: Vilpa, E. (toim.). Hailuoto, Kuvauksia luonnosta ja kulttuurista. Oulun seudun biologian ja maantieteen opettajat r.y. s.
  • Vuotikka, E. & J. Vuotikka 1983: Jäkälä - "Luovon" vihreä kulta. -Teollisuuden metsänhoitajat r.y. Suomen uittajainyhdistys r.y. Kesäretkeily 17.-18.8.1983: 33-34.
  • Ahola, E. & O. Koskelainen 1983: Fanni Serafiina Prokkola eli Rokko-Vanni. -Oulun yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia 8: 1-47.
  • Anonyymi 1984: Hailuodon koulu 100-vuotias. -Oulu, 42 s.
  • Korpipää, S. & O. Koskelainen 1984: Yhteisötutkimuksesta. -Oulun yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia 9: 1-54.
  • Koskelainen, O. 1984: Prokkolaa ja prokkolalaisia koskevat jutut. Perusaineisto. -Oulun yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia 11: 1-36.
  • Kalleinen, L., Korpipää, S. & O. Koskelainen 1984: Rokko-Ville ja hänen poikansa Kalle. Ihmisiä, vuosisata, eläimiä - Hailuodossa. -Oulun yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia 10: 1-131.
  • Korpipää, S. 1985: Talous ja tavat 1800-luvun Hailuodossa. -Laudatur-tutkielma. Oulun yliopiston sosiologian laitos.
  • Korpipää, S. 1980-luku: Elinkeinojen ja elämäntavan muutoksesta Hailuodossa. -292 s.
  • Sallamaa, K. 1985: Hailuoto ja Kalevala. -Kaleva 17.6.1985.
  • Kalleinen, L. 1985: Ahti Paulaharjun keräämä Hailuotoa koskeva aineisto. Hakemisto aihepiirettäin. -Oulun yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia 12.
  • Tausta, M. 1985: Myrskyjä Hailuodossa ja sen lähivesillä. - Kaltio 41: 198.
  • Jurvakainen, A. 1985: Hailuodon matkailun taloudelliset ja työllisyysvaikutukset vuonna 1985. -Pro Gradu. Oulun yliopisto, Maantieteen laitos, 130 s.
  • Möttönen, R. 1985: Hailuodon matkailun perusselvitys. -Nordia tiedonantoja Sarja B No 2: 1-42 + 2 liitettä.
  • Jurvakainen, A. 1985: Hailuodon matkailun taloudelliset ja työllisyysvaikutukset 1985. -Nordia tiedonantoja Sarja B No 2: 43-84 + 5 liitettä.
  • Markkola, A., Markkola, J., Merilä, E., Pakkala, H. & A. Rönkä 1985/1986: Hailuodon Marjaniemen-Pajuperän luontopolku. -Mare Botnicum, Hailuodon kunta. 30 taulua.

  • Hailuodon Luonto 1, 1986: toim. Pekka Peussa. -Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys, ISBN 951-99723-3-1. 33 s.
  • Markkola, J. 1986: Rautaletto ehostuu. -Hailuodon Luonto 1: 4.
    • Kuva: 1960-luvun alussa kaikissa Hailuodon eteläosassa sijaitsevan Rautaleton hyvin säilyneen kalamökkikylän vanhoissa rakennuksissa olivat vielä päre- tai olkikatot. Nyt olkikattoa on jäljellä vain yhdessä verkkovajassa ja sekin huonokuntoisena. Valok.: E. Merilä.
  • Numminen, M. A. 1986: -Baarien mies, sivut 142-143. Kahvila-baari Reimari/ Hailuoto. Kirjayhtymä Helsinki.
  • Wigren, H. E. 1986: Kujalan nurkan isännistä ja vähän muustakin. -Oulu, 262 + Täydennyksiä 5 s.
  • Satokangas, R. 1986: Vanhojen karttojen Hailuoto (Summary: Hailuoto on old maps). -Faravid 10/1986: 117-133. ( 1987: Oulun yliopisto, Historian laitos, Eripainossarja N:o 163)
  • Meriläinen, A. 1986: Hailuodon Santonen 1900-luvun alusta 1960-luvulle (Summary: Santonen of Hailuoto, from the turn of the century to the nineteensixties). -Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos. Tutkimuksia 21: 1-125.
  • Hailuodon Luonto 2, 1987: Vastaava toimittaja: Pekka Nieminen. -Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys, ISSN 0783-1927. 53 s.
  • Satokangas, R. 1987: Milloin Hailuoto sai asukkaansa. -Hailuodon Luonto 2: 6-7.
  • Isola, P. 1987: Maluri - sorasta versovaa romantiikkaa. -Hailuodon Luonto 2: 10-12.
  • Merilä, E. 1987: Sarvet - vanha luotolaistenkin kalastuspaikka. - Hailuodon Luonto 2: 13.
    • Kuva: Kaikille vanhoille luotolaisille tarunhohtoisten Ruotsin puolella sijaitsevien Malurin (Malören) ja Sanskerin (Sandskär) lisäksi Suomen puolella Ruotsin rajan tuntumassa sijaitsevat Sarvet ovat olleet kalastajien ja hylkimiesten käyntipaikkoja.

    Kuva Selkäsarven kalamökkikylästä on vuodelta 1973. Sittemmin saariston rakennuskantaa on kunnostettu Perämeren kansallispuiston muodostamisen jälkeen. Valok.: E. Merilä.
  • Sarkkinen, K. 1987: Ison vihan vaikutus Hailuodon väestöön. -Proseminaaritutkimus. Oulun yliopisto. Historian laitos.
  • Wigren, H. E. (toim.) 1987: Tapahtumia vuosisatojen varrelta: Hailuodon seurakunta 400 vuotta. -Hailuodon seurakunta 154 s.
  • Wigren, H. 1987: Tapahtumia kuluneilta vuosisadoilta. -in: Wigren, E. (toim.). Tapahtumia vuosisatojen varrelta: Hailuodon seurakunta 400 vuotta, -Hailuodon seurakunnan julkaisuja n:o 1: 11-24.
  • Paavola, K. 1987: Hailuodon kirkon arkeologiset tutkimukset. -in: Wigren, E. (toim.). Tapahtumia vuosisatojen varrelta: Hailuodon seurakunta 400 vuotta, -Hailuodon seurakunnan julkaisuja n:o 1: 128-137.
  • Holmi, L. 1987: Hailuodon seurakunta 1963-1987. -in: Wigren, E. (toim.). Tapahtumia vuosisatojen varrelta: Hailuodon seurakunta 400 vuotta, -Hailuodon seurakunnan julkaisuja n:o 1: 26-38.
  • Meriläinen, A. 1987: Hailuodon Santonen - Kalastajakylä meren hengityksessä. -Kaltio 4/1987: 156-158.
  • Korpipää, S. & Koskelainen, O. 1987: Hailuodosta, Sosiologis-historiallinen tutkimus. -Oulun yliopiston Sosiologian laitoksen tutkimuksia 13: 1-299.
  • Paulaharju, J. 1987: Hailuotoa pitkin ja poikin 1948-1951. -Hailuodon kulttuuri- ja kotiseutulautakunnan julkaisuja n:o 1: 94 s.
  • Julku, K. & Satokangas, R. (toim.) 1988: Hailuodon keskiaika. -Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 200 s.
  • Paavola, K. 1988: Domus pro templo - Hailuodon kirkon varhaisvaiheet (Summary: Domus pro templo - early stages of the Hailuoto church). -in. Julku, K. & Satokangas, R. (toim.): Hailuodon keskiaika. -Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, s.9-34.
  • Hicks, S. 1988: Siitepölytodisteita Hailuodon varhaisesta asutuksesta (Summary: Palynological evidence for the occupation of Hailuoto). -in. Julku, K. & Satokangas, R. (toim.): Hailuodon keskiaika. -Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, s. 35-88.
  • Julku, K. 1988: Hailuodon keskiaika -in. Julku, K. & Satokangas, R. (toim.): Hailuodon keskiaika (Summary: Hailuoto in the middle ages). -Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, s. 179-196.
  • Suomela, J.L. 1988: Hailuoto V. -Hailuodon kulttuurilautakunnan julkaisu, 108 s.
  • Löfgren, K.-E. 1988: Saariston opas. Skärgårdsguide. -Suomen Matkailuliitto ry. 272 s. Koko Perämeren palvelut lueteltuina lyhyesti.
  • Maatilahallitus 1988: Pihapiirien parhaat. Valittuja maatilaympäristöjä. -Maatilahallitus ja Rakentajain Kustannus Oy. 209 s. (Hailuodosta sivut 182-185).
  • Merilä, E. (toim) 1989: Kellonvalantaperinne säilyi Hailuodossa. YLE Ouluradio 24'55'' 29.12.1989, Uusinta 12.7.1990.
  • Pirttiniemi, P. & J. Huggare 1989: 1400-1700-luvulla eläneiden hailuotolaisten kallon ja alaleuan muodon tarkastelua. (Summary: Observations on the skull and lower jaw forms of inhabitants on Hailuoto in the 15th to 18th centuries). -Faravid 12: 69-75.
  • Markkola, J. & Merilä, E. 1989: Hailuodon retkeilyreittisuunnitelma. - Mare Botnicum ay tilaustyö Hailuodon kunnalle 29 s. + 3 karttaa.
  • Laurell, S. 1989: Majakat. -Luotsiliitto. Oy Länsi-Suomi, Rauma. 331 s.: 132-135. Heti alkusivulla kansikuva Marjaniemestä vuoden 1877 loistoluettelosta. Kalakylässä näkyy 13 rakennusta. Nykyisen sataman puolella ei ole minkäänlaisia satamalaitteita.
  • Viiri, H. 1990: Suomalaisen Majakka-arkkitehtuurin kehitys. - Seminaariesitelmä, Oulun yliopisto arkkitehtuurin osasto, moniste 28 s.

    • Kuva: Hailuodon Marjaniemeä 1970-luvun alussa. Vanhat hirsirakenteiset olkikattoiset kalamajat ja verkkoladot olivat katoamassa korjausten alle ja vanhan majakan viereen oli rakennettu uusi luotsiasema. Valok. E. Merilä.

  • Heikkinen, P. 1990: Tilastot Hailuodon lypsykarjoista vuosilta 1964-1990.
  • Merilä, E. (toim.) 1990: Vielä onnistuu päreen kiskominen Hailuodossa. -YLE Oulu Radio, 9'48" 12.7.1990.
  • Suomela, J. L. 1990: Hailuoto VI Sukuni vaiheilla. -Hailuodon kulttuurilautakunnan julkaisu 76 s.
  • Oulun maatalouskeskus 1990: Maatilatalouden kuntatilasto 1990. -Oulun maatatalouskeskuksen julkaisuja 1SBN 951-8948-20-8 80 s.
    • 1991-1996 1990-luvulla media-maailma kehittyi huippuunsa, kun Persianlahden sotaa ja Moskovan valkoisen talon valtausta seurattiin suorana televisiolähetyksenä. Ympäristökysymykset ovat olleet entistä enemmän esillä, kun vuosikymmenten kuluessa maaperään päässeitä myrkkyjä pumpataan pois pohjavesistä ja kymmeniä vuosia aiemmin ojitettuja soita palautetaan luonnontilaan. Aikansa sankarit, 1980-luvun kasinopelurit ovat ehtineet kuulla kunniansa, vaikka vuosikymmen on vielä kesken.
  • Huurre, M. & J. Vahtola 1991: Oulujokilaakson historia. Kivikaudelta vuoteen 1865. -Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulunsalon, Temmeksen, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kunnat ja seurakunnat, Oulun kaupunki ja seurakunnat ja Oulujoki-Seura r.y.. Oulu. ISBN 952-90-2856-3. 606 s. + sisäkansien kartat.
  • Hailuodon Luonto 3, 1992: Vastaava toimittaja: Pekka Nieminen. -Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys, ISSN 0783-1927. 64 s.
  • Tausta, M. 1992: Purjehdusmerkit Hailuodossa menneisyydestä nykyisyyteen. -Hailuodon Luonto 3: 6-13.
  • Hanno, C.-U. 1992: Tiuku, aisatiuku, postikello, lehmänkello. -Hailuodon Luonto 3: 15-17.
  • Knapas, M.T. & Nikula, R. & Paatero, K. 1992: Suomalainen puukirkko. -Suomen Rakennustaiteen museon julkaisuja, 2 painos, Otava Helsinki 160 s. Hailuodon entisestä kirkosta kertomus on sivuilla 46-47.
  • Moisio, M. (toim.) 1992: Kesäluotolainen. -Tmi Kesäluotolainen, n:o 1 kesäkuu 12 s, n:2 heinäkuu 16 s, n:o 3 elokuu 16 s.
  • Nenonen, M. 1992: Hailuotolaiset noitakäräjillä 1600-luvulla. -in. Moisio, M. (toim.): Kesäluotolainen. -Tmi Kesäluotolainen, n:o 1 kesäkuu s. 6.
  • Wigren, H. 1992: Maakalla luotolaisten kalasaari. - in. Moisio, M. (toim.): Kesäluotolainen. -Tmi Kesäluotolainen, n:2 heinäkuu s 4.
  • Kaila, M. 1992: Hailuodon herrojen entiset hovit. -in. Moisio, M. (toim.): Kesäluotolainen. -Tmi Kesäluotolainen, n:2 heinäkuu s. 12-13. Oikaisu: n:o 3 elokuu s. 6.
  • Wigren, H. E. 1992: Hailuotolaisten ruotusotilaista. -Hailuodon kulttuuri ja Kotiseutulautakunnan julkaisuja 96 s.
  • Pekkanen, A., Pulkkinen, J. & Spets, K. 1992: Hailuodon päivähoitotutkimus. -Pedapo & Hailuodon kunta 26 s. + 2 liitettä.
  • Wigren, H. E. (toim.) 1993: Hailuodon nuorisoseura 100 vuotta 1893-1993. -Kuusamo 161 s.
  • Kovalainen, P., Louekari, A. & T. Pellikka 1992: Pohjois-Pohjanmaan talonpoikaisarkkitehtuuria. -Pohjois-Pohjanmaan museon julkaisuja N:o 10. Kirjassa on Rantajuola Hailuodosta.
  • Salmela, A., Eskelinen, O. & J. Huusko 1993: Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Osa 1. -Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto A:155: 209 s. Hailuodosta on luetteloitu 47 kohdetta, laajempia kokonaisuuksia on mm. Järventakusta.
  • Pullat, R. 1993 (suomentanut Vanhanen, J.): Itämeren rutto. Pirtun salakuljetuksesta vuosina 1919-1939. -Kustannus Pohjoinen, Oulu ISBN 951-749-174-3. Hailuotoa koskevia tietoja kappaleissa "Pirtun salakuljetus Pohjanlahdella" (s.84-94) ja Pirtukuninkaat (s. 72-80).
  • Koski, K. , Hiltunen, L., Luukinen, H. Mäkikyrö, T. & Kivelä S-L. 1993: 70 vuotta täyttäneiden elinolot, terveys ja toimintakyky Hailuodon kunnassa. -Oulun yliopisto. Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Sarja: Yleislääketiede. Selvitykset 9/1993 54 s.
  • Hailuodon Luonto 4, 1994: -Vastaava toimittaja: Tuija Järvelä. Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys, ISSN 0783-1927. 51 s.
  • Satokangas, R. 1994: Samuli Paulaharju, hänen poikansa ja pojanpoikansa Hailuodossa. -Hailuodon Luonto 4: 14-15.
  • Järvelä, V. 1994: Lähtään käymässä Karvossa. -Hailuodon Luonto 4:16-18.
  • Ketola, M. 1994: Tarveselvityksen pohjalta syntynyt esitys tai ajatusleikki liikenneyhteyksien kehittämiseksi. -Tielaitos, Oulun tiepiiri 9 s. + 2 liitettä. Kirjoituksessa on pohdittu mahdollisuuksia siirtää Hailuodon lauttaliikenne Oulunsalon sijasta suoraan Ouluun kulkevaksi. Samalla sivutaan tämän vaikutusta Oulun merikaupunkiluonteeseen.
  • Wigren, H. E. 1994: Kujalan nurkan isännistä ja vähän muustakin. Täydennyksiä 1994. -Täydennyksiä v. 1986 julkaistun kirjan eri sivuista.
  • Perälä, T. 1994: Oulun tiepiiri. Taajamaselvitys - Taajamakuva. -Tielaitos, Oulun tiepiiri 96 s.
  • Sipilä, I. (toim.) 1995: Liivari. -Hailuodon veneilijöiden julkaisu 1995, 8 s.
  • Sauvola, Ritva 1995: Hailuodon muuttuva maisema. Kulttuurimaantieteellinen tutkimus asukkaiden ja matkailijoiden ympäristökokemuksista. -Pro gradu. Oulun yliopisto. Maantieteen laitos. 59 s. + 9 liitettä.
  • Anonyymi 1995: Hailuodon kotiseutumuseo Kniivilä. -in. Sipilä, I. (toim.) 1995: Liivari. -Hailuodon veneilijöiden julkaisu 1995, s 6.
  • Kinnunen, R. 1995: Hailuotoon tehdyt matkat ja ulkopaikkakuntalaisten mielikuvat Hailuodosta matkailukohteena 1995. - Oulun yliopisto, Maantieteen laitos 8.12.1995 72 s. + 2 liitettä.
  • Lohva, A. 1995: Hailuotolaisten asennoituminen matkailuun ja sen seurausvaikutuksiin vuonna 1995. - Oulun yliopisto, Maantieteen laitos 8.12.1995 64 s. + 3 liitettä.
  • Wigren, H. E. (toim.) 1995: Kunnia Isänmaa, Hailuotolaiset isänmaan asialla. -ISBN 952-90-7150-7, Kuusamo 162 s., Täydennys- ja korjausliuska 1996 4 s.
    • Kuva: Luotolaisen sotilaan paluu kotisaarelleen reilut puoli vuosisataa sitten. Kirjoittajan kuvakokoelmat.
  • Wigren, H. 1995: Maataloustuottajien Hailuodon yhdistys ry 50 vuotta. -Maataloustuottajain Hailuodon yhdistys. 19 s.
  • Sarkkinen, M. & M. Torvinen 1995: Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset. Osa 1. Oulun seutukunta. Iin seutukunnan eteläosa. 124 s. Jatulintarha, vanha kirkko.
  • Merilä, E. I. (toim.) 1996-1998: Hailuoto, Insula Rari Generis. Vol. 1. - http://www.netppl.fi/~eikka/index.html
  • Laurinolli, T. & Peussa, P. yhteenvedon toim. 1996: Hailuodon elinkeinoelämän ideariihen satoa. -Hailuodon kunta. moniste 14 s.
  • Maunu, P. 1996: Marjaniemen saarivalkamasuunnitelma 100-vuotias. -Liivari. Hailuodon veneilijäin julkaisu 1996: 5.
  • Järvelä, V. 1996: Hiekkaan kirjoitettu. Hailuotolaisen kellonvalajan muistelmat. -Koillismaan Kirjapaino Oy. Kuusamo 1996. 304 s. ISBN 952-90-8006-9.
  • Markkola, J. & Merilä, E. 1996: Hailuodon Ison Matalan - Härkäsäikän luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. -Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Mare Botnicum. Oulu. 171 s. + kuvia + 12 liittettä.
  • Haapala, L. 1996: Hailuodon kunta. Päivähoitoselvitys. -Moniste. Hailuodon kunta 10 s. + liitettä + kaavioita.
  • Parrila, M. 1996: Luotolainen lämmittää. Hailuodon yli 60-vuotiaitten asuntojen kunnosta ja puutteellisuudesta. -Hailuodon kunta.
  • Oulun arkkitehtikilta ry. 1996: 1997 (seinäkalenteri) Hailuoto. Piirroksia (useita piirtäjiä) vanhoista rakennuksista.
  • Hailuoto-seura (julkaisija) 1997: Hailuoto. -sivunumeroitta 21 s.
  • Lastikka, P. & Vuotikka, T. 1997: Hailuodon sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöresurssit. -Oulun ja Lapin yliopiston PD-koulutus 1996-1999. Etätehtävä 2. 9 s.
  • Lastikka, P. & Vuotikka, T. 1997: Perämeren idyllistä Eurooppaan - yhteiskunnallisesta läpimurrosta Hailuodossa. -Sosiaali- ja terveysjohdon pd-koulutus. Oulun ja Lapin yliopistot / Hailuodon kunta. moniste 9 s.
  • Siekkinen, J. 1997: Suomen Nord-Bi-projekti. -Mehiläinen 14: 130-131.
  • Kuusisto, R. & Niemelä, E. 1997: Kultuurihistoriallisesti merkittävän rakennuskannan inventointi. Osa I. -Hailuodon rantayleiskaava. Hailuodon kunta, Ympäristötaito Oy. Sivuja ei ole numeroitu.
    • Kuva: Suurin osa niittytalouden ja kalastuksen kausiasumuksista on hävinnyt Hailuodon rannoilta. Rautaleton alkuperäisestä käytöstä virkistyskäyttöön siirtynyt kalamökkikylä on ehkä parhaiten säilynyt kausiasutus, jonka rakennukset on tarkoin kuvattu kulttuurihistoriallisen rakennuskannan inventoinnissa. 1960-luvulla nykyisin huopakattoisissa rakennuksissa oli vielä olkikatot. Valok. E. Merilä.
  • Oulun yliopiston Arkkitehtuurin opiskelijat & ohjaajina: Ahonen, R. & Väisänen, I. 1997: Kultuurihistoriallisesti merkittävän rakennuskannan inventointi. Osa II. -Hailuodon rantayleiskaava. Hailuodon kunta, Ympäristötaito Oy. Sivuja ei ole numeroitu.
  • Meriläinen, A. 1997: Hailuotolaisen ihmisen, luonnon ja kulttuurin suojelija haltiatar Faarastiina. -Rantalakeus. Kesä 97: 32-33.
  • Jämbäck, M. & Kääriäinen, K. 1997: Koe rakennettu ympäristö. Toimintatutkimus Vatukan päiväkodista. -Kasvatustieteen kanditaatin työ. Oulun yliopiston opettajain koulutuslaitos, kasvatustieteellinen tiedekunta. 67 s. + 6 liitettä.
  • Passoja, B. (toim.) 1997: Hovin ovi haisee toffeelle. Rakennettua ympäristöä lasten kokemana. Ympäristöopas varhaiskasvatukseen. -Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 54 s.
  • Jämbäck, M. & Kääriäinen, K. 1997: Hailuodon saaren salaisuus. -in:Passoja, B. (toim.) 1997: Hovin ovi haisee toffeelle. Rakennettua ympäristöä lasten kokemana. Ympäristöopas varhaiskasvatukseen. -Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus: sivut 18-32.
  • Hiltunen, K. & Tamminen, P. 1997: Kevyt patteristo 17 (Lin Psto 6) jatkosodassa 1944. Historiikki. -Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry. Oulu. 109 s. ISBN 952-90-9130-3. Historiikin luetteloissa mainitaan monia luotolaisia sotilaita.
  • Kotilainen, H. (Saaristoasiain neuvottelukunta) 1998: Ulkokuntalaiset mökkiläiset kuntien taloudessa. -Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/1998 88 s. + liite. Hailuoto yhtenä esimerkkikuntana.
  • Siekkinen, J. 1998: Suomen Nordbi-projekti - kokoava raportti 1. -Raportti 10 s. Hailuoto.
  • Lastikka, P. & Vuotikka, T. 1998: Harrankukkaro-projekti. Raportti I. -Projektityö Sosiaali- ja terveysjohdon pd-koulutus 1996-1999. Lapin ja Oulun yliopistot. 65 s. + 6 liitettä.
  • Sankala, T. 1998: Hailuodon hoidontekijät. Hailuodon sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden oman työn kehittämisehdotuksia. -Oulun sosiaali- ja terveysoppilaitos. Terveydenhoitajaopintolinja. Opinnäytetyö 41 s. + 2 liitettä.
  • 1998: Hailuodon uusjaon ympäristövaikutusten arviointi. Arviointiohjelma. -Kalajokilaakson maanmittaustoimisto, Ympäristötaito OY, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus. 20 s. + 4 liitettä.
  • Markkola, J. & Merilä, E. 1998: Hailuodon Ison Matalan - Härkäsäikän luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotus. -Liminganlahti Life-Nature -projekti. ISBN 952-91-0606-8. Oulu. 194 s. + 11 liitettä.
  • Lastikka, P. & Vuotikka, T. 1998: Herrankukkaro-projekti. Raportti II. -Projektityö. Sosiaali- ja terveysjohdon pd-koulutus 1996. Lapin ja Oulun yliopistot. 33 s. + 5 liitettä.
  • Wigren, H. E. 1998: Tutustu Hailuodon historiaan! Johdatus kotisaaren menneisyyteen. Hailuodon sivistystoimen julkaisu. ISBN 952-91-0620-3. 77 s.

    • Kirjallisuutta Hailuodon kaloista ja kalastuksesta
    Kirjallisuutta metsästyksestä sekä muusta nisäkkäiden ja lintujen hyödyntämisestä
    Tietolähteitä Hailuodon niitty- ja laiduntaloudesta sekä niittyjen hoidosta
    Kirjallisuutta Hailuodon nimistöstä, murteesta ja sananparsista

    Hailuodon Peruskoulu ja Kirjasto
    Hailuodon kunnan tiedotteita

    OULUSEUTU-PANORAAMA/Hailuoto

    Arkistolaitos

    http://www.uta.fi/~hitiha/verkkolehdet.html
    Verkkolehti: Hailuoto - Etusivu

    Ilmoita tiedostossa havaitsemistasi puutteista tai virheistä:

    eikka@merila.org

    Bibliografian aihepiiriin kuuluva kirjoituksesi tulee heti "löytyessään" liitetyksi tiedostoon. Halutessasi varmistaa nopean listauksen ja luokittelun toimita eripainos tai valokopio kirjoituksestasi tiedoston ylläpitäjälle. Tämä on tähdellistä varsinkin silloin, kun kirjoituksesi on jossain vaikeasti tavoitettavassa sarjassa.