Kirjallisuutta Hailuodon luonnonoloista ja luonnonsuojelusta
1996: Tietolähteitä Hailuodon luonnonoloista ja luonnonsuojelusta.
-Osa tiedostosta: Merilä, E. I. 1996: Bibliografia:
Perämeren saaria ja rantoja, erityisesti Hailuotoa, käsittelevää
kirjallisuutta. -Hailuoto, Insula
Rari Generis. Vol 1., http://www.netppl.fi/~eikka/bibliografia/bibhalsu.htm
Maankohoamisen myötä Hailuodon rantamaisemat
muuttuvat nopeasti. Koska rannat ovat loivasti viettäviä lähes
metrin nousu sadassa vuodessa merkitsee pinta-alan nopeaa kasvua. Meri
muokkaa hiekkapohjaisia matalikkoja vuodesta toiseen vaihtelevaksi säikkien
ja niiden välisten kuljujen verkostoksi. Suurten meriveden korkeusvaihtelujen
takia rantamatalikko muuttuu alinomaa. Siinä, missä tänään
lainehtii meri, saattaa huomenna olla satoja metrejä leveälti
allikkojen kirjavoimaa hietikkoa.
Saaren rannoilla on tapahtunut muutamassa vuosikymmenessä
toinenkin suuri muutos vuosisataisen laidunnusperinteen loputtua 1950-luvulla.
Laiduntamisen loppuminen, vesistöjen kuivatus ja metsien uudenlainen
käsittely ovat muuttaneet maisemaa suuresti, ja lähes aina huonompaan
suuntaan.
Linnustolla,
kasveilla
ja muulla lajistolla on omat tiedostonsa. Tähän tiedostoon on
järjestetty viitteitä muista luonnonolosuhteista ja niiden muuttamisesta.
1901-1910
Reinilä, K. 1910: Lentohiekkamuodostumia Hailuodolla. -Jouko
1: 234-243.
1911-1920
1921-1930
1931-1940
Oksanen, I. 1935: Hailuodon rannikoitten maatumisesta. -Pro
gradu. Helsingin yliopisto. Maantieteen laitos.
1941-1950
Hällström, G. G. 1947: Om luftwärmer på
Karlö. -Acta societatis scientarium Fennicae 2:1: 119-129.
1951-1960
1961-1970
Paulaharju, A. 1962: Hailuoto tuhat vuotta sitten. -Kotiseutu
n:o 8.
Valovirta, H. 1968: Hailuoto. -Pro gradu. Oulun yliopiston maantieteen
laitos. 102 s. + 13 liitettä.
1971-1980
Meskus, E. & Haapala, H. 1971: Perämeri. -Suomen Luonto
30: 125-127. (Pensa karille Hailuodon länsipuolella syksyllä
1970)
Alestalo, J. 1979: Land uplift and developement of the littoral
and aeolian morphology on Hailuoto, Finland. -Acta Univ. Ouluensis Ser.
A. 82. Geologica 3: 109-120.
Donner 1980: A microfossil and sedimentation study of the late
Precambrian formation formation of Hailuoto, Finland. -Geological Survey
of Finland 311: 18-24.
1981-1990
Meskus, E. 1982: Hailuodon ja Siikajoen välisen pengertieyhteyden
vaikutus alueen veden laatuun. -Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto. 23
s. + liitteitä.
Alestalo 1983: Hailuodon pinnanmuotojen kehityksestä. -in.
Vilpa, E. (toim.): Hailuoto, kuvauksia luonnosta ja kulttuurista, Oulun
seudun biologian ja maantieteen opettajat r.y.: 17-27.
Merilä, E. 1983: Hailuodon sisävesien, erityisesti
Kirkkosalmen kohtalosta. - Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin jäsenlehti
1/83:18-22.
Markkola, J. 1983: Maantiekö meren yli? -Suomen Luonto
42: 26-29.
Vainio, M. 1983: Hailuodon suojeltavat pikkujärvet. -Suomen
Luonto 42: 34-35.
Markkola, A. 1986: Kevään 1984 öljytuhot. -Hailuodon
Luonto 1: 12.
Merilä, E. 1986: Kurajärvi ja Kiimisuo - entinen uimapaikka
ja nykyinen hillasuo ojitusten kohteena. -Hailuodon Luonto 1:23.
Merilä, E. 1986: Pirttiperän tuomilehdon kohtalo.
-Hailuodon Luonto 1:24-25.
Isola, P. 1987: Haaralammen ojasta. -Hailuodon Luonto 2: 20-22.
Markkola, J. & E. Merilä 1987: Kirkkosalmikannat selkiämässä.
-Hailuodon Luonto 2: 34-41.
1991-
Anonyymi 1992: Tuulipuisto Marjaniemeen. -Hailuodon Luonto 3:
17-18.
Anonyymi 1992: Hailuotolaisten uimavedet kalankasvatukseen.
-Hailuodon Luonto 3: 30-31.
Anonyymi 1992: Jäkälätalous työllistää
puolensataa kyykkijää kesäkuukausina, Tehometsätalous
uhkaa jäkälää. -in. Moisio, M. (toim.): Kesäluotolainen.
-Tmi Kesäluotolainen, n:o 2 heinäkuu s. 5.
Vuosisadan alussa jäkälää syötettiin
vielä lampaille talvirehuna. Jäkälän kaupallinen keruu
Hailuodossa alkoi 1920- ja -30-luvun taitteessa. Suurin osa jäkälästä
on mennyt ja menee koristeeksi ja tärkein vientikohde on Saksa. Karuilla
kankailla palleroporonjäkälä tuottaa enemmän
kuin puusto, ja koska hakkuu tuhoaa helposti jäkälikön pitkäksikin
aikaa, laajat alueet jäkäläkankaita säästyi varsinkin
ennen uusjakouhkaa
hakkuilta. Jäkälännoston myötä kankaille on syntynyt
kaikkialla risteilevä tieverkko (rakentamattomia ajouria). Poimintaan
tarvittavan veden pumppaus on monina vuosina laskenut järvien veden
pintaa.
Anonyymi 1994: Marjaniemen puolesta. -Hailuodon Luonto 4: 19-21.
Anonyymi 1994: Hiekkakuopat maisemoimatta. -Hailuodon Luonto
4: 24.
Anonyymi 1994: Uimarantalohien kasvatus loppui. -Hailuodon Luonto
4: 35.
Anonyymi 1994: Kalannousu Isolanojaan estyi. -Hailuodon Luonto
4: 35.
Jämbäck, J. 1994: Dyynikentän pienilmasto Hailuodon
Pajuperällä. -Pro gradu. Oulun yliopisto. Maantieteen laitos.
95 s.
Brusila, Peter 1995: Hiekan kulkeutuminen ja eolinen reliefi
Hailuodon Pajuperällä. -Pro gradu, Oulun yliopisto, maantieteen
laitos 123 s + 3 liitett„.
Merilä, E. 1996: Huolestuuko
kukaan, kun järvi kuivuu? - Hailuoto,
Insula Rari Generis. Vol. 1. http://www.netppl.fi/~eikka/kuraja.htm
Hailuodon luonnonsuojeluyhdistyksen
julkaisut 1986-1994
Jokamiehenoikeudet
Ympäristöministeriön
kotisivu
Ilmoita tiedostossa havaitsemistasi puutteista tai virheistä:
eikka@netppl.fi
Bibliografian aihepiiriin kuuluva kirjoituksesi tulee heti "löytyessään"
liitetyksi tiedostoon. Halutessasi varmistaa nopean listauksen ja luokittelun
toimita eripainos tai valokopio kirjoituksestasi tiedoston ylläpitäjälle.
Tämä on tähdellistä varsinkin silloin, kun kirjoituksesi
on jossain vaikeasti tavoitettavassa sarjassa.
- Hailuoto, Insula Rari Generis
- Järventakusta
- 90480 Hailuoto