Kirjoituksia Hailuodon nisäkkäistä

1996-1999: Kirjoituksia Hailuodon nisäkkäistä. -Osa tiedostosta: Eino Merilä 1996-1998: Bibliografia: Perämeren saaria ja rantoja, erityisesti Hailuotoa, käsittelevää kirjallisuutta. -Hailuoto, Insula Rari Generis. Vol 1-4., *1.1.1999., http://www.netppl.fi/~eikka/bibliografia/bibhamam.htm

Saaristojen eläimistöä ja kasvillisuutta on yleensä tutkittu paljon jo ennen nykyisten saariteorioiden kehittelyä, joissa usein leviämisesteenä onkin jokin muu kuin vesi. Kymmenkunnan kilometrin päässä mantereelta oleva Hailuoto on ollut eläintieteilijöiden ja kasvitieteilijöidenkin suosittu käyntikohde viime vuosisadalta saakka. Saaren linnustosta on tehty useita kattavia selvityksiä ja julkaistu valtavasti pikkutietoutta. Selkärankaisista eläimistä nisäkkäiden osuus julkaistuna tietona on jäänyt hämmentävän vähäiseksi. Runsaasta lintukirjallisuudestakaan ei juuri mainintoja nisäkkäistä löydy. Samoin Hailuodon kulttuurihistoriaa ja metsästystä käsittelevissä kirjoituksissa Samuli Paulaharjun (1914) "Kuvauksia Hailuodosta" -kirjaa lukuunottamatta maininnat nisäkkäistä ovat vähäisiä. Mm. varhaisimmat levinneisyystiedot löytyvät käsikirjoista, eivätkä paikkakunnalla tehdyistä tutkimustöistä.

1700-luku

Falander J.E. 1749-1773 / Wigren, H. (suom.) 1987: Hailuodossa tapahtunutta. -Teoksessa: Wigren, E. (toim.) Tapahtumia vuosisatojen varrelta: Hailuodon seurakunta 400 vuotta, Hailuodon seurakunnan julkaisuja n:o 1: 11-24.

Tunturisopulista (Lemmus lemmus L.) löytyy mainintoja vanhoista asiakirjoista vuodelta 1771, jolloin hailuotolaiset hylkimiehet olivat tavanneet näitä merenjäillä. Kirkkoherra Jakob Eric Falanderin muistiin merkitsemissä hylkimiesten muisteluissa tunturisopuli kuvataan kohtalaisen sattuvasti. Eläviä sopuleita ei tiedetä saareen saapuneen.

1800-luku

1901-1910

Suomalainen, E. W. 1908: Pari lappalaista vierasta Etelä- ja Keski-Suomessa. - Luonnon Ystävä 12: 196-199.

1911-1920

Paulaharju, S. 1914: Kuvauksia Hailuodosta. -Kansanvalistusseuran Toimituksia 167:1-160.

1921-1930

1931-1940

1941-1950

Rotan kerrotaan saapuneen Hailuotoon sota-aikana rehu- ja olkikuljetusten matkassa. Kanta kasvoi haitallisen suureksi ja levittäytyi myös vakituisen asutuksen ulkopuolelle rantojen kalamajakyliin. Rotta katosi Hailuodosta 1950-luvulla; ensin kylältä ja viimeksi rantojen kalastusasumuksilta (Merilä 1991). Sittemmin rotta on useasti yritellyt saareen mm. rehukuljetusten mukana ja autolautallakin.

1951-1960

1961-1970

Siivonen, L. 1967: Pohjolan nisäkkäät. Otava, Helsinki

1971-1980

Siivonen, L. (toim.) 1972: Suomen nisäkkäät. Otava, Keuruu.

Siivonen, L. 1974: Pohjolan nisäkkäät. Otava, Keuruu.

Hankela, M. 1976: Hirvien talvilaidunanalyysi Hailuodossa 1976. -Pro Gradu, Helsingin yliopiston eläintieteen laitos.

Kuva. Hailuodon hirvikanta nousi 1970-luvulla jopa yli 500 yksilöön, kunnes kantaa alettiin voimalla harventaa. Kannan ollessa korkealla myös jättösarvien löytäminen hankien alkaessa sulaa oli helppoa. Valok. E. Merilä.

1981-1990

Timola, O. 1986: Ryhävalas Hailuodon edustalla v. 1978. -Hailuodon Luonto 1: 13.

Haapala, S. & Merilä, E. 1986: Kova pakkastalvi oli piisamien tuho. - Hailuodon Luonto 1:18.

Finnlund, M., Heikkinen, J., Markkola, J. & Merilä, E. 1986: Sinikettu (naali) aiheutti pesätuhoja Isomatalalla. -Hailuodon Luonto 1:19-20.

Kuva. Tarhoista karanneet siniketut tuhoavat rantalinnustoa lähes vuosittain Perämeren saarilla. Tämä sinikettu tyhjensi kesällä 1997 Hailuodon pohjoispuolella olevan Santosenkarin lintuyhdyskunnat. Valok. Esa Jämsä.

Merilä, E. 1986: Kettu - perinteistä turkisriistaa. - Hailuodon Luonto 1:20-21.

Haapala, P. 1987: Tuntemuksia hyljejäiltä. -Hailuodon Luonto 2: 8-9.

Anonyymi 1987: Tuodaanko metsäkauris? -Hailuodon Luonto 2: 45.

Koivula, K. 1987: Mikä syynä Hailuodon jäniskatoon? -Hailuodon Luonto 2: 51.

Timola, O. 1987: Maitovalas Marjaniemen länsipuolella keväällä 1986. -Hailuodon Luonto 2: 52.

Haapala, S. & Merilä, E. 1988: Piisamien liikehdintää Hailuodon hangilla. - Oulun Luonnonystävät ry. Tiedotuksia 13: 1-2: 13-14.

Lumme, T. & Merilä, E. 1988: Kärpän vaarallisia pesäpaikkoja rakennuksissa. - Oulun Luonnonystäväin yhdistys ry. Tiedotuksia 13: 1-2: 16

Poikolainen, J. 1990: Hailudon jäkäläkankaiden taimikot ja niiden hirvituhot. -Folia Forestalia: 17 s.

1991-

Merilä, M. 1991: Hailuodon pikkunisäkkäistä ja niiden elinympäristöstä erityisesti merenranta-alueella. -ProGradu-tutkielma, Oulun yliopisto, Eläintieteen laitos 37 s.

Merilä, E. 1992: Kettukapia Hailuodossa. -Hailuodon Luonto 3: 38.

Merilä, M. & Merilä, E. 1992: Hailuodon pikkunisäkäslajistosta. -Hailuodon Luonto 3: 58.

Merilä, E. 1992: Vaivaishiiri yllätti. -Hailuodon Luonto 3: 58-59.

Haapala, S. 1992: Pihapiirin pikkunisäkkäitä. -Hailuodon Luonto 3: 59.

Merilä, E. 1992: Tuotiinko orava Hailuotoon? -Hailuodon Luonto 3: 60.

Luotolainen leukailija arvuutteli 1900-luvun alussa kotipaikkakuntaa tiedusteelle manterlaiselle: "Se on paikka, jonne ei kärryillä ajeta, jossa orava ei ota ollakseen ja jonne harakka ei pessää tee". Arvuuttelu oli tuon ajan todellisuutta. Sanonnan muoto kertoo, että laji orava olisi silloin tällöin saarelle saapunut muodostamatta kumminkaan pysyvää kantaa. Hailuodossa elää vakaa uskomus, että orava tuotiin saarelle 1920-1930-lukujen vaihteessa. Todennäköisesti oravat kuitenkin saapuivat saarelle jommankumman vuosisadan alkupuolella länteen suuntautuneen suurvaelluksen aikana.

Merilä, E. 1992: Erikoisia oravanpesiä. -Hailuodon Luonto 3: 60.

Merilä, E. 1992: Näätiä Hailuodossa. -Hailuodon Luonto 3: 61.

Anonyymi 1994: Hylkeiden käyttäytymisessä muutoksia. -Hailuodon Luonto 4: 50.

Markola, J. & Merilä, E. 1996: Hailuodon Ison Matalan - Härkäsäikän luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. -Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Mare Botnicum. Oulu. 171 s. + kuvia + 12 liittettä.

Markkola, J. & Merilä, E. 1998: Hailuodon Ison Matalan - Härkäsäikän luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotus. -Liminganlahti Life-Nature -projekti. ISBN 952-91-0606-8. Oulu. 194 s. + 11 liitettä.

Ilmoita tiedostossa havaitsemistasi puutteista tai virheistä:

eikka@merila.org

Bibliografian aihepiiriin kuuluva kirjoituksesi tulee heti "löytyessään" liitetyksi tiedostoon. Halutessasi varmistaa nopean listauksen ja luokittelun toimita eripainos tai valokopio kirjoituksestasi tiedoston ylläpitäjälle. Tämä on tähdellistä varsinkin silloin, kun kirjoituksesi on jossain vaikeasti tavoitettavassa sarjassa.