Kirjallisuutta metsästyksestä sekä muusta nisäkkäiden ja lintujen hyödyntämisestä

Puoli vuosisataa sitten kaikille Hailuodon luonnonantimille löytyi käyttönsä. Kalasaunan ikkunan alla oleva yksinäinen perunapenkki lannoitettiin rikkakaloilla ja rantojen kasaantumisvalleista kerätyllä levällä. Muuttomatkalta saapuvia lintuja ammuttiin keväällä, jolloin talven varastot olivat huvenneet väkiin, eikä niinkään syksyllä, jolloin kaikkialla oli luonnon yltäkylläisyys käytettävissä. Luodoilta kerätyt lokkien, tiirojen ja vesilintujen munat toivat vaihtelua merestä elantonsa ottavien ruokapöytään. Keräily ei kaikilta osin sattumanvaraista vaan hyvillä munaluodoilla munaluodoilla pesiä tyhjennettiin järjestelmällisesti. Pienessä mittakaavassa vanhat perinteet ovat jatkuneet näihin päiviin saakka. Syysmetsästys on aina ollut tärkeä ruuan lisän tuoja monissa luotolaisissa talouksissa. Nykyisin metsästys on paikkakunnan miehille hyvin tärkeä ulkoilu- ja virkistysmuoto.

Hailuodon hirvijahdista (ajalta, jolloin hirvikanta oli suuri) ja sorsastuksen aloituksesta on vuosien saatossa kirjoitettu runsaasti paikallisissa sanomalehdissä. Näistä kirjoituksista asiallisimmat järjestettäneen myöhemmin omaksi liitetiedostokseen.

Hailuoto ja Liminganlahti ovat vuosisatojen ajan olleet merkittävää vesilintujen metsästysaluetta. Jo ennen lauttaliikennettä Hailuodossa vieraili sorsastuksen aloituksessa runsaasti erämiehiä eri puolilta Suomea. Lauttaliikenne moninkertaisti vierailevien metsästäjien määrän. Jo 1970-luvulla kiinnitettiin huomiota siihen, että Oulun seudun vesilinnut joutuvat huomattavan suuren metsästyspaineen alaisiksi (Merilä & Ojanen & Orell 1977). Kovimmillaan sorsastus on aloituspäivinä, jolloin ammutaan huomattava osa vuoden saaliista. Rajuimmin aloitusmetsästys koettelee lajeja, jotka eivät ole vielä aloittaneet muuttoaan. .

Hylkeenpyynti on taakse jäänyttä aikaa. Pyyntikohteina olivat niin halli (luotolaisittain kraaseli) kuin norppakin (tavallinen hyle). Ennen vanhaan hylkeiden liha, nahka ja traani olivat tärkeitä hyödykkeitä kotitalouksissa. Traanin hinnan heilahtelu vaikutti hylkeenpyyntihalukkuuteen, jota tämän vuosisadan alkupuolelta lähtien lisättiin valtion maksamalla tapporahalla. Syksyllä jäätyville rantavesille hakeutuvia hylkeitä pyydettiin hyljeverkoilla eli raasuilla. Verkkopyynti oli vilkasta vielä 1930-luvulla. Hylkijäillä olevat miehet ahavoituivat tummiksi ja monen yllätti valon paljous lumisokeuksineen. Viikkokausia puhtaana pysyttäytyminen merenselällä ja ahtaassa venemajoituksessa oli vaikeaa. Monesti kutiavan ihon raapiminen ja traanin joutuminen haavoihin aiheutti vaikeita traanimyrkytyksiä.

1911-1920

  • Paulaharju, S. 1914: Kuvauksia Hailuodosta. -Kansanvalistusseuran Toimituksia 167:1-160.

    • 1921-1930

  • Virkkula, E. 1926: Valkoinen Erämaa. -WSOY, Porvoo 173 s.

    • 1931-1940

    1941-1950

    1951-1960

  • Visuri 1953: Syksyistä riemua. -Metsästys ja Kalastus, heinä-elokuu: 139-141.

    • 1961-1970

  • Nyholm, E. S. 1961: Hopeasiivet. -Eränkävijä 1961: 64-68.
  • Anonyymi 1966: Suurriistan metsästäjät jahdissa Hailuodossa. -Kaleva 25.8.1966.

    • 1971-1980

  • Nyholm, E. S. 1971: Hopeasiivet s. 106-109, Hylkijäillä s 110-116. -in: Nyholm, E. S. Pyyntimetsissä, Jummerus, Jyväskylä 125 s.
  • Mikkola, H. & Lind, E. A. 1974: Hailuodon sorsista ja niiden käyttäytymisestä metsästyskauden alkaessa. -Suomen Riista 25: 20-28.
  • Merilä, E., Ojanen, M. & M. Orell 1977: Oulun seudun sorsien rengastusajoista ja löydöistä. (Summary: The ringing times and recoveries of ducks (Anas- and Spatula-species) of Oulu area).- Aureola 2: 61-72.
  • Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1977: Toimintakertomus vuodelta 1976. -Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 139 s. Hailuodon rauhoitusaluekokeiluista.
  • Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 1978: Toimintakertomus vuodelta 1977. -Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 154 s. + 3 taulukkoa. Hailuodon riistanhoitokokeilusta sivuilla 38-39.
  • Vikberg, P. 1978: Waterfowl populations and management experiments at Hailuoto (Karlö), Finland. -Anser, Suppl.
  • Vikberg, P. 1980: Hailuodon pesivän merihanhikannan pienenemisestä, pienenemisen syistä ja kannan elvytysmahdollisuuksista. -Suomen Riista 27: 51-58.
  • Merilä, E. & P. Vikberg 1980: Nousevan meriveden uhkaamien vesi- ja lokkilintujen pesien keinollinen korottaminen. (Summary: Artificial raising of the nests of Anatidae and Laridae. A management experiment to save the nests threatened by the exceptionally high seawater). - Suomen Riista 28: 118-122.

    • 1981-1990

  • Merilä, E. & O. Timola 1981: Sorsastus - eräs tapa levittää lyijyä luontoon. (Summary: Waterfowl hunting and the lead problem). - Aureola 6: 29-35.
  • Lampio, T. 1981: Kestääkö merihanhi nykyverotuksen. -Metsästys ja kalastus 1981:11: 10-12.
  • Lampio, T. 1982: Influnce of hunting on the Anser anser population in Finland. -Aquila 89: 299-302.
  • Merilä, E., Nieminen, P. & P. Vikberg 1984: Tukkasotkanpesien munien keinohaudottamisesta ja poikasten tarhauksesta -Suomen Riista 31: 100-105.
  • Merilä, E. 1986: Omeletiksi vai pumpuleihin: Munarosvousta ennen ja nyt. - Pohjolan Työ 12.4.1986: 10-11.
  • Mustonen, K. 1986: Hailuodon hanhiprojekti - kiljuhanhi palaa. -Erämaailma 1986-1987: 67-75.
  • Haapala, P. 1987: Tuntemuksia hyljejäiltä. -Hailuodon Luonto 2: 8-9.
  • Merilä, E. 1987: Sotkat ammutaan poikasina. - Hailuodon Luonto 2:48.
  • Koivula, K. & A. Rönkä 1987: Naurulokkiko vahinkoeläin? -Hailuodon Luonto 2: 49.
  • Korpipää, S. & Koskelainen, O. 1987: Hailuodosta, Sosiologis-historiallinen tutkimus. -Oulun yliopiston Sosiologian laitoksen tutkimuksia 13: 1-299.
  • Merilä, E. 1988: Sotkien poikasmetsästys kiellettävä. - Suomen Luonto 47:2: 40-41.
  • Markkola, J. & Merilä, E. 1988: Älä ammu harmaasorsaa! -Kaleva 19.8.1988.
  • Pääkkönen, M. 1988: Hailuodon murteesta (Summary: On the dialect of Hailuoto). -in. Julku, K. & Satokangas, R. (toim.): Hailuodon keskiaika. -Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, s. 145-178.
  • Merilä, E. (toim.) 1989: Ennen hailuotolaiset söivät pulmusia, nyt ruokkivat. -Radio Kaiku, toukokuu, 4'41".

    • 1991-

  • Merilä, E. 1992: Kettukapia Hailuodossa. - Hailuodon Luonto 3: 38.
  • Anonyymi 1992: Valtakunnalliseksi malliksi kelpaavia päätöksiä Hailuodon Metsästysseuralta. -Hailuodon Luonto 3: 54-55.
  • Sauvola, E. 1992: Metsäkauris ja ajokoirametsästys. -Hailuodon Luonto 3: 55-58.
  • Anonyymi 1992: Lintujahti kruunaa saaren metsästyksen satumaaksi. -in. Moisio, M. (toim.) Kesäluotolainen. -Tmi Kesäluotolainen, n:o 3 elokuu s. 8-9.
  • Siekkinen, J. & P. Nummi 1992: Sorsalintujen tarhaus ja istutukset. -Suomen Riista 38: 45-55.
  • Virkkula, E. 1993: Suurilla selkosilla. -Iin Kotiseutuyhdistys r.y. 122 s. 1920-1930 luvulla Metsästys ja Kalastus lehdessä julkaistuja kirjoituksia.
  • Anonyymi 1994: Italialaistyylistä sorsajahtia. -Hailuodon Luonto 4: 50.
  • Haapala, S. 1994: Miksi merihanhet lensivät vaappuen. -Hailuodon Luonto 4: 51.
  • Pääkkönen, M. 1994: Oulun seudun murrekirja. -Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kotiseudun murrekirja 13: 1-337 + sisänasien kartat. (Hailuoto sivuilla 17-23, Rääsypyynti sivuilla 21-23)
  • Merilä, E. (toim.) 1995: Jäänmurtajat ja muut hylkeenpyytäjät. -YLE, Oulu Radio 19.5.1995 9'56".
  • Tönkyrä, K. 1995: Hailuodon Metsästysseura ry 50 vuotta. -Hailuodon Metsästysseura, 36 s.
  • Järvelä, V. 1996: Hiekkaan kirjoitettu. Hailuotolaisen kellonvalajan muistelmat. -Koillismaan Kirjapaino Oy. Kuusamo 1996. 304 s. ISBN 952-90-8006-9.
  • Markola, J. & Merilä, E. 1996: Hailuodon Ison Matalan - Härkäsäikän luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. -Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Mare Botnicum. Oulu. 171 s. + kuvia + 12 liittettä.
  • Markkola, J. & Merilä, E. 1998: Hailuodon Ison Matalan - Härkäsäikän luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotus. -Liminganlahti Life-Nature -projekti. ISBN 952-91-0606-8. Oulu. 194 s. + 11 liitettä.

    • Suomen Metsästyskirjasto

    Metsästyksessä olennaista on moraalinen kestävyys

    Maa- ja metsätalusministeriö; Ajankohtaista

    Jokamiehenoikeudet

    N:o 1209/95 Ympäristöministeriön päätös rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista

    Suomen uhanalaiset eläimet

    Vesan metsästyssivut

    Ilmoita tiedostossa havaitsemistasi puutteista tai virheistä:

    eikka@merila.org

    Bibliografian aihepiiriin kuuluva kirjoituksesi tulee heti "löytyessään" liitetyksi tiedostoon. Halutessasi varmistaa nopean listauksen ja luokittelun toimita eripainos tai valokopio kirjoituksestasi tiedoston ylläpitäjälle. Tämä on tähdellistä varsinkin silloin, kun kirjoituksesi on jossain vaikeasti tavoitettavassa sarjassa.