Hailuoto, Insula Rari Generis

Tietolähteitä Hailuodon niitty- ja laiduntaloudesta sekä niittyjen hoidosta

1996: Tietolähteitä Hailuodon niitty- ja laiduntaloudesta sekä niittyjen hoidosta. -Osa tiedostosta: Merilä, E. I. 1996: Bibliografia: Perämeren saaria ja rantoja, erityisesti Hailuotoa, käsittelevää kirjallisuutta. -Hailuoto, Insula Rari Generis. Vol 1., *27.12.1996. http://www.netppl.fi/~eikka/bibliografia/bibhanii.htm

Liite: Muutama kirjallisuusviite niityistä ja niiden hoidosta Hailuodon ulkopuolelta.

Koko Hailuodon saari oli 1950-luvulle vapaan laiduntamisen kieltämiseen (1954) saakka tarkassa maatalouskäytössä. Niitto ja laiduntaminen mahdollistivat luonnon tehokkaan hyödyntämisen. Vanhan sarkajaon takia yhteislaidunnus oli ainoa taloudellisesti kannattava luonnonmaiden käyttömuoto. Naudat ja lampaat laidunsivat alkukesän yhdessä Hailuodon karuja pohjois- ja länsiosia.

Aidat ja Kirkkosalmen pitkä lahdelma estivät karjan pääsyn saaren eteläosan tuottoisiin lehtimetsiin ja rantaniityille. Nautakarja ja hevoset päästettiin sinne vasta niittyjen teon jälkeen. Lampaat jäivät syysajaksi samoille karuille laitumille, missä ne olivat olleet alkukesänkin. Tällainen niitty-laidunrytmitys oli vanhaa perua ja on alkanut 1700-luvulla jo ennen isojaon aloittamista.

Hailuodon rannoilla on tapahtunut muutamassa vuosikymmenessä suuri maiseman muutos perinteisen niitty- ja laidunkulttuurin loputtua. Rantaniityt rapistuivat pajupöheikköjen levittäytyessä kohti vesirajaa ja ruovikon valloittaessa aiemmin matalakasvuisia niittyjä. Myös lammastalouden avarina pitämät merenrantojen nummet ovat metsittymässä ja lentohiekkakinosten muodostuminen on hidastunut, kun karja ei enää hävitä hiekkaa sitovaa kasvillisuutta. 1980-luvun puolivälissä Hailuodossa ryhdyttiin niittyjen hoidossa laajahkoihin käytännön toimiin. Erityisesti Hailuodon Metsästysseura on niitättänyt ranta-alueita riistamaiden tuoton parantamiseksi.

Bibliografian muutamiin kirjallisuusviitteeseen on jätetty kursiivilla esitettynä löytämistä yms. helpottavia muistiinpanoja.
Kirjoituksien jäljessä olevat pienikirjaimiset sisennykset eivät yleensä ole ole referaatteja edellä olevasta kirjoituksesta, vaan bibliografian tekijän jälkihakuinen taustatieto tai näkemys käsitellystä aihepiiristä. Mikäli kirjoituksen sisällöstä on tehty tiivistelmä, se on otsikoitu sanalla Referaatti:

1700-luku

Falander J.E. 1749-1773 / Wigren, H. (suom.) 1987: Hailuodossa tapahtunutta. -Teoksessa: Wigren, E. (toim.) Tapahtumia vuosisatojen varrelta: Hailuodon seurakunta 400 vuotta, Hailuodon seurakunnan julkaisuja n:o 1: 11-24.

Stierwald, C.F. 1767 / Wigren, H. E. (suomentanut) 1987: Karttakuvaus hailuodon pitäjästä Oulun Kihlakunnassa. -Teoksessa: Wigren, E. (toim.) Tapahtumia vuosisatojen varrelta: Hailuodon seurakunta 400 vuotta, Hailuodon seurakunnan julkaisuja n:o 1:55-81.

1800-luku

Frosterus, E. 1815: Beskrifning öfver Carlö Socken författad 1815. - Hailuodon nimismiehenarkisto. Oulun Maakunta-arkisto / Wigren H.E. (suomentanut) 1987: Kertomus Hailuodon pitäjästä. -Teoksessa: Wigren, E. (toim.) Tapahtumia vuosisatojen varrelta: Hailuodon seurakunta 400 vuotta, Hailuodon seurakunnan julkaisuja n:o 1: 82-115.

1900-luku

1901-1910

1911-1920

Paulaharju, S. 1914: Kuvauksia Hailuodosta. -Kansanvalistusseuran Toimituksia 167:1-160.

1921-1930

1931-1940

Paasivirta, P. 1936: Piirteitä Hailuodon kultturimaantieteestä. -Terra 48: 72-94.

1941-1950

Paulaharju, A. 1950: Suurlampaanhoitoa Hailuodossa (Stor-fårskötsel på Karlö (Hailuoto)). -Kotiseutu 1/1950: 3-11.

1951-1960

1961-1970

1971-1980

Vikberg, P. 1978: Waterfowl populations and management experiments at Hailuoto (Karlö), Finland. - Anser, Suppl. 3: 239-245.

Miettinen, S. 1978: 150 vuotta Oulun läänin talousseuran historiaa. -Oy Liiton kirjapaino. Oulu. 381 s. Hailuodon asemapässit sivulla 210.

1981-1990

Merilä, E. & A. Rönkä 1982: Laidunnuksesta ympäristön ja linnuston muuttajana Perämeren alueella. - Aureola 7: 114-117, 120.

Markkola, J. & E. Merilä 1982: Hailuodon niittykulttuuri ja sen romahdus. - Oulun Luonnonystäväin yhdistys ry Tiedotuksia 7:1:23-26.

Koskelainen, O. 1982: Kollektiiveista. (Sivuilla 47-49: Käytännöllinen kommuuni. Lampaiden ajo ja jako entisessä Hailuodossa) -Oulun yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia 7: 1-98.

Merilä, E. 1983: Hailuodon sisävesien, erityisesti Kirkonsalmen kohtalosta. - Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin jäsenlehti 1/83: 18-22.

Hailuodon Kirkkosalmi, tunnettu sorsastus- ja lintuvesi on laaja sisäjärvi, johon vielä korkeimmat merivedet nousevat. Vielä vuosisata sitten suojaiseen salmeen tultiin mereltä veneillä. Maan kohotessa Kirkkosalmeen johtava väylä madaltui ja lopulta vesistö erkani merestä. Veden pinta asettui muutaman kymmenen senttimetrin korkeudelle vuoden keskimääräisetä merivedestä - maan noustessa sisäjärvikin kohosi vuodesta toiseen yhä ylemmäs merenpinnasta. Tämä kehitys katkaistiin vuonna 1968, jolloin vesistö kanavoitiin mereen. Kirkkosalmi solahti lähes tyhjäksi ja lietteet paljastuivat. Kirkkosalmen eteläpuolisessa Hailuodossa on runsaasti rehevää lehtometsää ja tuottoisia niittyjä. Aikoinaan niitty- ja metsäheinikot niitettiin ja loppukesällä siellä laidunnettiin karjaa. Vanha niitty- ja karjatalous muovasi olennaisesti myös Kirkkosalmen maisemakuvaa 1950-luvulle saakka.

Markkola, J. & Merilä, E. 1983: Hailuodon luonnonmaiden laiduntamisesta ja niittykulttuurista. - toim. E. Vilpa, Hailuoto, kuvauksia luonnosta ja kulttuurista 64 s.:40-42.

Castren, M. 1983: Lampaiden yhteislaiduntaminen Hailuodon ranta-alueilla. - Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos, moniste 29 s.

Siira, J. & Merilä, E. 1985: Puccinellia phryganodes (Poaceae) in Finland: Occurences and ecology up to 1983. - Ann. Bot. Fennici 22:281-290.

Markkola, J. & Merilä, E. 1985: Perusteita ja toimenpidesuosituksia Hailuodon Kirkkosalmen lintuvesistön kunnostustoimia varten. - Mare Botnicum, Oulun vesipiirin tilaustyö, moniste 35 s.

Hailuodon kunta 1985-1986: Luonnonhoitoseminaarin (12.5.1986) järjestelyä koskeva asiakirja-aineisto.

Merilä, E. 1986: Suomen toiseksi tärkein lintuvesi on vaarassa: Hailuodon Isomatala tarvitsee hoitoa. - Pohjolan työ 11/1986:6-7.

Monia Hailuodon ruovikoita alettiin 1980-luvulla niittämään matalakasvuisten niittyjen suosimiseksi. Kun hoidossa isketään ennen kukintaa järviruokojen kimppuun, jolloin osa niistä tuhoutuu, saavutetaan nopeasti kutakuinkin samantapainen tulos kuin pitkään jatkuneessa ruovikkoa säästelevässä niittytaloudessa. Aikoinaan parhaita ruovikoita säästeltiin tähkimisvaiheeseen saakka, jotta ne eivät olisi tuhoutuneet. Jatkuva niitto kuitenkin harvensi kasvustoja. Toisaalta matalakasvuisten niittyjen keskelle levinneet rydit joutuivat muiden niittyheinien matkassa varhain niitetyiksi ja ruovikon laajentuminen oli ehkäisty. Muutamat laajat ruovikot on vartavasten jätetty hoitotoimien ulkopuolelle ruovikkolintujen pesimäalueeksi.

Markkola, J. & Merilä, E. 1986: Lepikkoniityt - luotolaista menneisyyttä. - Hailuodon Luonto 1:4-5.

Markkola, J. & Merilä, E. 1986: Kirkkosalmen kunnostuksen monet mallit. - Hailuodon Luonto 1:6-8.

Merilä, E. & Vainio, M. 1986: Kuloruovikon raivausta riistan elinympäristön hoitona. - Hailuodon Luonto 1:10-11.

Merilä, E. 1986: Niittyjen umpeutuminen lisää pesien vesituhoriskiä. - Hailuodon Luonto 1:21.

Merilä, E. 1986: Hailuodon suojelualueiden hoitoa suunnitellaan. - Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirinn jäsenlehti 1/1986: 8-9.

Markkola, J. & Merilä, E. 1986: Hailuodon Kirkkosalmi, ongelmallinen lintuvesi. - Oulun Luonnonystäväin yhdistys ry Tiedotuksia 11: 1-2: 10-13.

Hailuodon Metsästysseura ry. vesilintujaos 1986-1990: Vuosikertomukset, kirjanpito ja pöytäkirjat.

Merilä, E. 1987: Perämeren maannousurannikon niityt tarvitsevat hoitoa. - Metsästäjä 36:1:38-39.

Wigren, H. 1987: Tapahtumia kuluneilta vuosisadoilta. -Teoksessa: Wigren, E. (toim.) Tapahtumia vuosisatojen varrelta: Hailuodon seurakunta 400 vuotta, Hailuodon seurakunnan julkaisuja n:o 1: 11-24.

Markkola, J. & Merilä, E. 1987: Hailuodon Isomatalan hoitosuunnitelma. - Hailuodon Metsästysseuran tilaustyö, 7 s. + 2 liitettä.

Korpipää, S. & Koskelainen, O. 1987: Hailuodosta, Sosiologis-historiallinen tutkimus. -Oulun yliopiston Sosiologian laitoksen tutkimuksia 13: 1-299.

Merilä, E. 1987: Hailuodon rantaniittyjä niitetään, laidunnetaan ja raivataan. - Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin jäsenlehti 2/87: 15-16.

Anonyymi 1987: Isomatalan hoito alkaa. - Hailuodon Luonto 2: 44.

Markkola, J. , Meriläinen, J. & Tero, L. 1987: Koneniittoa Päärninperän seudulla. - Hailuodon Luonto 2: 43-44.

Markkola, J. & Merilä, E. 1988: Karlö - en ö formad av ängs- och beteshushållningen. - in: Johansson, C. E. & Svensson, L. (toim.): Biotopvern i Norden. Biotoper i den nordiska kulturlandskapet representativa exempel. Nordiska Ministerrådet, Miljörapport 1988: 17: Nordrapport 1988: 108: 125-127.

Markkola, J., Merilä, E. & Siira, J. 1989: Rönsysorsimon Puccinellia phryganodes suojelusuunnitelma. - Mare Botnicum, Oulun lääninhallituksen tilaustyö 48 s + 4 liitettä.

Merilä, E. (toim.) 1989: Tyllien pesimähietikot peittyvät ruovikoihin. -YLE Oulu Radio, 6'40", aamulähetys 2.8.

Korhonen, L. 1989: Oulun seudun uhanalaiset kasvit. - Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto B: 59, 125 s.

Markkola, J. & Merilä, E. 1990: Hailuodon niittyjen hoitotoimet ja hoidon tarve. - Mare Botnicum, Oulun lääninhallituksen tilaustyö 14 s, 2 liitettä.

Markkola, J. & Merilä, E. 1990: Kirkkosalmen kunnostuksen seurantaohjelma. - Oulun vesi- ja ympäristöpiirin tilaustyö, Mare Botnicum 12 s.

1991-

Huurre, M. & J. Vahtola 1991: Oulujokilaakson historia. Kivikaudelta vuoteen 1865. -Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulunsalon, Temmeksen, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kunnat ja seurakunnat, Oulun kaupunki ja seurakunnat ja Oulujoki-Seura r.y.. Oulu. ISBN 952-90-2856-3. 606 s. + sisäkansien kartat.

Hailuodon Metsästysseuran vesilintujaos 1992: Isomatala metsästysseuran hoitokohteena. -Hailuodon Luonto 3: 23-24.

Anonyymi 1992: WWF:n talkooleiri Isollamatalalla. -Hailuodon Luonto 3: 24.

Hankonen, J. 1992: Avara luonto levittäytyi silmänkantamattomiian. -in. Moisio, M. (toim.): Kesäluotolainen. -Tmi Kesäluotolainen, n:o 1 kesäkuu s. 4.

Merilä, E. (toim.) 1992: Hajuheinät - kadonnutta kansaperinnettä. - YLE Oulu Radio, 7'20'' aamulähetys 7.8.

Merilä, E. 1993: Hailuotolaisten hajuheinä: pitkä, lyhyt vai saramainen? - Lutukka 9: 125-126.

Maisematoimikunnan mietintö 1993: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja arvokkaat perinnemaisemat 1986-1993. - Komitea-mietintö.

Tielaitos 1993: Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvitys. - Tielaitos, Oulun tiepiiri 220 s + 2 liitettä.

Markkola, J. 1993: Perämeren niityt ja niiden suojelu. -Teoksessa: Marttila, O. (toim.): Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti, V Symposiumi :12-14.

Markkola, J. & Merilä, E. 1994: Hailuodon eteläosan lintuveden (Isonhärkäsäikän-Isonmatalan toimenpidekieltoalue) luonnonarvoista, rajauksesta ja kunnostustarpeesta. - Mare Botnicum Oulun lääninhallitukselle 25 s. Liitteenä: Kalpio, S. & Niemelä, M. 1993 Kasvillisuuskartta 6 s.

Vainio, M. 1995: Inventoidut arvokkaat perinnebiotoopit. - Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 8.2.1995, Hailuodon osuus 1 s + 12 karttaliitettä.

Mikkola-Roos M. 1995: Lintuvesien kunnostus ja hoito. - Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja A No 45, 62 s + 5 liitettä.

Pessa, J. 1995: Kuukausikokouksissa kuultua. 13.12.1995 Tupuna Kovanen: Liminganlahden Life-hanke. -Aureola 20: 151-152.

Merilä, E. 1996: Kadonneet lepikkoniityt. -Hailuoto, Insula Rari Generis. Vol 1., *6.10.1996. http://www.netppl.fi/~eikka/bibliografia/insulep.htm

Järvelä, V. 1996: Hiekkaan kirjoitettu. Hailuotolaisen kellonvalajan muistelmat. -Koillismaan Kirjapaino Oy. Kuusamo 1996. 304 s. ISBN 952-90-8006-9.

Markkola, J. & Merilä, E. & Siira, J. 1989/1996: Rönsysorsimon (Puccinellia phryganodes) suojelusuunnitelma. -Perämeren tutkimusaseman monisteita 20: 1-46.

Markola, J. & Merilä, E. 1996: Hailuodon Ison Matalan - Härkäsäikän luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. -Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Mare Botnicum. Oulu. 171 s. + kuvia + 12 liittettä.

Ilmoita tiedostossa havaitsemistasi puutteista tai virheistä:

eikka@netppl.fi

Bibliografian aihepiiriin kuuluva kirjoituksesi tulee heti "löytyessään" liitetyksi tiedostoon. Halutessasi varmistaa nopean listauksen ja luokittelun toimita eripainos tai valokopio kirjoituksestasi tiedoston ylläpitäjälle. Tämä on tähdellistä varsinkin silloin, kun kirjoituksesi on jossain vaikeasti tavoitettavassa sarjassa.