Tietolähteitä saarilta ja rannoilta Oulun seudulta, Haukiputaalta Oulunsaloon

Oulun edustan oloja kuvaavissa kirjoituksissa teollisuuden päästöjen vaikutuksesta tehdyt tutkimukset muodostavat mittavan sarjan. Kookkaahko kaupunki teollisuusympäristöineen on muutenkin aiheuttanut sen, että merta sivutaan kirjoituksissa hyvin monesta näkökulmasta. Koska edellä esitetyt aihepiirit on tästä luettelosta poistettu, se antaa hivenen latteahkon kuvan alueelta käytettävissä olevista tiedoista.

Valok. E. Merilä 1997.

Toisaalta mukana on kaupungin edustan asutuista saarista kertovaa kirjallisuutta, jossa ote rannikkokirjallisuuteen on hivenen laajempi kuin muilla rannoilla.


1800-luku

  • Nylander, B. F. 1856: Foglar, som förekomma i trakten af Uleåborg. -Bidr. till Finlands Naturk. II: 81-85.
  • 1901-1910

  • Leiviskä, I. 1902: Oulun seudun merenrantojen kasvillisuudesta. -Acta Soc. Fauna Flora Fennica 23: 1-126.
  • Huumonen, M. E. 1904: Vakinaisia ja satunnaiskasveja Oulun seudulla. -Memoranda Soc. Fauna Flora Fennica 8: 236.
  • Leiviskä, I. 1905: Über die Kustenbildungen des Bottnischen Meerbusens zwischen Tornio und Kokkola. -Fennia 23:1: 1-223.
  • Leiviskä, I. 1908: Über die Vegetation an der Küste des Bottnischen Meerbusens zwischen Tornio und Kokkola. -Fennia 27:1: 1-209.
  • Merikallio, E. 1908: Lintumaailmasta. -Luonnon Ystävä 12: 168-169. Retkikuvaus Haukiputaan Hietakarilta
  • 1911-1920

  • Huumonen, M. E. 1913: Oulun ja sen lähimmän ympäristön painolasti- ja satunnaiskasvisto vv. 1910-12. -Medd. Soc. Fauna Flora Fennica 39: 175-180.
  • Parvela, A. A. 1916: Lintujen nimiä Oulusta ja sen ympäristöstä. -Luonnon Ystävä
  • 1921-1930

    1931-1940

  • Kopperi, A. J. 1936: Alisma Wahlenbergii Holmb. ja sen tähänastiset löydöt Suomesta. -Luonnon Ystävä 40: 87-90.
    • Kuva. 1930-luvun jälkeen Oulun seudulta on Itämerelle endeemistä upossarpiota (Alisma Wahlenbergii) löydetty monilta uusilta paikoilta. Joillakin alueilla esimerkiksi Hailuodossa laji esiintyy runsaana matalissa rantavesissä.

    1941-1950

  • Heusala, J. 1944: Talvinuottakalastus Haukiputaan vesiltä. -Suomen Kalastuslehti 51: 43.
  • von Haartman, L. 1948: Fågelbeståndet på några utskär vid Karlö (Hailuoto) sommaren 1947. - Mem. Soc. Fauna Flora Fennica 24: 61-64.
  • Kuva. Haukiputaan Itäpohjanletolla pesi aikoinaan mm. riskilöitä (Cepphus grylle), jotka sittemmin ovat kokonaan hävinneet Oulun edustan merialueelta.
    Valok. E. Merilä 1970-luvulla.
    Kuvan Itäpohjanletto on linnustollisesti merkityksettömin saari Haukiputaan letoista. Viereiset Väliletto, Kintasletto, Pikkuletto ja Luodeletto ovat kaikki merkittäviä uhanalaisten lajien ja lintyhdyskuntien pesimäpaikkoja. Luetellut luodot ovat Iin Krunnien ja Hailuodon Isonmatalan ohella pohjoisen Perämeren saariston merkittävimpiä linnustokohteita. Kuvassa olevan rakennuksen piipussa pesi isokoskelo (Mergus merganser) useana vuonna. Korkeiden saarten rakentaminen on vienyt linnuilta meriveden korkeusvaihtelulta turvassa olevia pesimäpaikkoja. Toisaalta rakennuksista löytävät pesimäpaikkoja koskelot (Mergus) ja ristisorsat (Tadorna tadorna).

    1951-1960

  • Rautkari, M. 1952: Kellon saariston linnustosta (The avifauna in the archipelago of Kello in the northern Gulf of Bothnia). -Ornis Fennica 29: 49-63. Saarten nimet ovat vanhoista kartoista - samoilla nimillä nykykartoissa puhutellaan toisia paikkoja.
  • Illikainen, U. 1958: Toppila ja sen tulokaskasvit. -Oulun Luonnon Ystäväin Yhdistyksen Julkaisija A IV: 1: 3-23.
  • Kiimalainen, P. 1958: Havaintoja eräiden merenrantalaguunien vesikasveista Haukiputaalla, Oulunsalossa ja Lumijoella. -Oulun Luonnon Ystäväin Yhdistyksen Julkaisija A IV: 1: 39-50.
  • Hilden, O. 1958: Eräitä lintulöytöjä Perämeren rannikolta. -Ornis Fennica 35: 28-38.
  • 1961-1970

  • Metsävainio, K. 1961: Johtaja Väinö Vallin linnunmunakokoelma Oulun luonnonhistoriallisesssa museossa. -Oulun Luonnonystävät ry:n julkaisuja A5: 22-24.
  • Havas, P. 1961: Vegetation und Flora der nördlichen Küste des Bottnischen Meerbusens. -Arch. Soc. Vanamo 16 suppl.: 84-91.
  • Havas, P. 1967: Zur Ökologie der Laubwälder, insbesondere der Grauerlenwälder, an der Küste der Bottenwiek. -Aquilo Ser. Bot. 6: 314-364.
  • Hemmi, J., Henttonen, M., Mikkola, H. & Ylimannila, S. 1967: Oulunseudun virkistys- ja luonnonsuojelualuetutkimus. -Oulun yleiskaavoitus, Raportti 2:67: 36 s. + 1 liite + 2 liitekarttaa.
  • Kuva. Oulun kiistelty (Rantakatu yms.) Torinranta oli tasapainoinen rakennettu maisema vielä 1960-luvulla. Kuvaajan selän taakse jääneestä Hietasaaresta luontokohteet hävitettiin hiljaisuudessa ilman kiistelyjä ikäänkuin v. 1967 virkistys- ja luonnonsuojelualuetutkimusta ei olisi koskaan tehtykään. Valok. Hailuoto-laivalta E. Merilä.
  • Rantamäki, P. 1969: Perämeren pohjoisosan kalastuksesta ja kalastus- ja suojasatamien tarpeesta. -Pro gradu. Oulun yliopisto 113 s. + 4 liitettä.
  • Siira, J. & Haapala, H. 1969: Studies in the distribution and ecology of Puccinellia phryganodes (Trin.) Scrib & Merr. in Finland. -Aquilo, Ser. Bot. 8: 1-24.
  • Kalajoki, A. (nimimerkki Panu) 1970: "Iisakin kirkko". -Oulu 27.8.70.. -in. Kalajoki, A. 1989: Oulun taloja ja tarinoita. Panun pakinoita 55 vuotta. Oulu-lehti. Sivut 88-89.
  • 1971-1980

  • Toivola, U. 1971: Hieta-, Musta- ja Toppilansaari lähinnä väestön ja asutuksen kehityksen kannalta. -Pro gradu, Oulun yliopisto. Maantieteen laitos.
  • Henttonen, M. 1972: Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelualueet. -Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto. Julkaisusarja A:15: 77 s. + liitekartta.
  • Keränen, P. 1973: Merenrantametsistä, lähinnä merenrantalehdoista Pohjanlahden rannikolla. -Kasvitieteen lisensiaattityö, Oulun yliopisto.
  • Merilä, E., Ojanen, M. & M. Orell 1975: Poikkeuksellisen merivedennousun aiheuttamista pesätuhoista Perämeren pohjoisosissa 1973. (Summary: Nests destroyed in the extreme north of the Gulf of Bothnia in 1973 due to the exceptionally high water). - Suomen Riista 26: 108-113.
  • Haapala, H. , Sepponen, P. & Meskus, E. 1975: Effect of spring floods on water acidity in the Kiiminkijoki area, Finland. -Oikos 26: 26-31.
  • Peltoniemi, K. 1975: Kulttuurin vaikutus eräiden Oulujoen deltta-alueen saarten kasvistoon ja kasvillisuuteen. -Pro gradu. Oulun yliopiston kasvitieteen laitos. 92 s + liitteitä.
  • Helle, E. & Merilä, E. 1976: Pikkutiiran (Sterna albifrons) esiintymisestä Perämerellä. -Aureola 1: 53-62.
  • Väisänen, R. A. & Järvinen, O. 1977: Dynamics of protected bird communities in a Finnish Archipelago. -J. Anim. Ecol. 46: 891-908.
  • Merilä, E. 1977: Rantasipin (Tringa hypoleucos) esiintymisestä Perämeren saarilla. (Summary: The occurence of the Common Sandpiper (Tringa hypoleucos) on the islets of the Bothnian Bay).-Aureola 2: 31-37.
  • Lindgren, E. 1977: Kotiloiden elohopeapitoisuudesta Oulun edustan merialueella. -Ympäristö ja Terveys 7: 458-488.
  • Komiteamietintö 1977: Erityistä suojelua vaativat vedet. -Komiteamietintö 1977: 49: 1-61. + 3 liitettä. ISBN 951-46-2921-3.
  • Merilä, E. & M. Orell 1977: Hömötiasten (Parus montanus) ja hippiäisten (Regulus regulus) esiintymisestä Oulun edustan saarilla syksyllä 1977. -Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen yhdistys r.y. Jäsentiedote 2/1977: 10-12.
  • Kantola, R. & Juntunen, M. 1977: Kiiminkijoen hoitokokeilu vastakuoriutuneilla meritaimenilla. -Kalamies 1977: 3: 3-4.
  • Sarkkula, J. J. Forsius 1977: Virtaukset Oulun edustan merialueella. Selvitys mittauksista vuosina 1976-1977. -Vesihallituksen hyrdologian toimisto, Helsinki 20 s.
  • Merilä, E. & M. Orell 1978: Lokkilintujen esiintymisestä Oulun edustan merialueella kesällä ja syksyllä. -Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen yhdistys r.y. Jäsentiedote 1/1978: 7-10.
  • Helle, E. & E. Merilä 1978: Pikkutiiran (Sterna albifrons) esiintymisestä Perämerellä 1974-1977. -Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen yhdistys r.y. Jäsentiedote 1/1978: 15-16.
  • Salmela, R. 1978: Oulun edustan kalatalousselvitys 1977. -Pohjois-Suomen vesitutkimustoimisto 63 s.
  • Merilä, E. 1978: Kuusimunainen naurulokin (Larus ridibundus L.) pesä. (Summary: A six-egg clutch of Black-headed Gull (Larus ridibundus L.)). -Aureola 3: 38-39.
  • Alasaarela, E. & U. Myllymaa 1978: Investigations into the spreading of river and waste waters in the northern Bothnian Bay. -Finnish Marine Research 244: 173-182.
  • Hanski, K. & E. A. Lind 1979: Kalaelohopea. -Metsästys ja Kalastus 1979:9: 24-27.
  • Merilä, E., Orell, M. & M. Orell 1979: Niittykirvisen (Anthus pratensis L.) esiintymisestä Perämeren pohjoisosan saarilla. (Summary: On the Distribution of the Meadow Pipit (Anthus pratensis) on the Islets of the Northern Bothnian Bay). -Aureola 4: 51-54.
  • Forsius, J. & J. Sarkkula 1979: Hailuodon pengertien vaikutus Hailuodon ja mantereen välisen alueen virtauksiin ja vedenvaihduntaan avoveden aikana, -Vesihallituksen hydrologian toimisto. Helsinki. 36 s.
  • Kuva. Pitkä väittely Hailuodon ja Oulunsalon välisen pengertien rakentamisesta on poikinut laajoja selvityksiä muidenkin kuin vesistövaikutusten osalta. Kesällä 1997 kaksi kookasta autolauttaa hoiti sujuvasti Hailuodon liikennettä vilkkaimpaan turistiaikaan ja hylkeet saivat vielä rauhassa lekotella lauttaväylän pohjoispuolella näkyvillä kivikkokareilla. Pohjois-Pohjanmaan liitto oli kuitenkin jo valmis lämmittämään uutta pengertiesoppaa. Valok. E. Merilä.
  • Itämies, J. & P. Tikkanen 1979: Ixodes ricinus Oulussa. -Oulun Luonnonystäväin Yhdistys ry. Tiedotuksia 4:1: 24.
  • Merilä, E. 1980: Punarinta pesi rakennuksessa. (Summary: Robin (Erithacus rubecula) nestin in a building). -Aureola 5: 45.
  • Alasaarela, E. & P. Antila 1980: Pohjasedimentin elohopea- ja kuitupitoisuus Oulun edustalla. -Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto 16 s.
  • 1981-1990

  • Finnlund, M., Fritzen, N., Koivusaari, J. & E. Merilä 1981: Uiveloparvia Perämerellä ja Merenkurkussa kesällä 1980. (Summary: Smew-flocks in Bothnian Bay and Quarken). -Aureola 6: 67-68.
  • Fritzen, N. & E. Merilä 1981: Viisimunainen tiiranpesä. (Summary: A five-egg Tern clutch). -Aureola 6: 93-94.
  • Merilä, E., Merilä, M., Rönkä, A. & P. Vikberg 1981: Naurulokin pesien sijainti meriveden tasoon nähden Oulun merialueen luodoilla. (Summary: Elevation of black-headed gull (Larus ridibundus) nests with respect to mean level on small islets in the Bothnian Bay). -Aureola 6: 98-104.
  • Merilä, E. & A. Rönkä 1982: Tunturikiuru kesäkuussa Perämerellä. (Summary: Shore Lark (Eremophila alpestris) at Bothnian Bay in summer). - Aureola 7: 30-31, 32.
  • Merilä, E. & A. Rönkä 1982: Alli (Clangula hyemalis) pesivänä Perämerellä. (Summary: Long-tailed Duck (Clangula hyemalis) nesting at Bothnian Bay). - Aureola 7: 59-60, 64.
  • Merilä, E., Orell, M. & A. Rönkä 1982: Räkättirastaan pesintäajasta Perämeren rannikolla ja saarilla. (Summary: Laying dates of the Fieldfare Turdus pilaris on the mainland and on islands in northeastern part of the Bay of Bothnia). -Lintumies 17: 105-109.
  • Meskus, E. 1982: Hailuodon ja Siikajoen välisen pengertieyhteyden vaikutus alueen veden laatuun. -Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto. 23 s. + liitteitä.
  • Merilä, E. & A. Rönkä 1982: Laidunnuksesta ympäristön ja linnuston muuttajana Perämeren alueella. (Summary: The effects of pasturing on the shorebird fauna at Bothnian Bay). - Aureola 7: 114-117, 120.
  • Kuva. Kellon Kraaselissa yhteislaidunnus loppui vasta 1980-luvun alussa. Aiemmin laidunnus oli pitänyt yllä avoimuutta useilla Oulun edustan saarilla
  • Finnlund, M., Hissa, R., Koivusaari, J., Merilä, E. & Nuuja, I. 1985: Eggshells of Arctic Terns from Finland: effects of incubation and geography. - Condor 87:79-86.
  • Markkola, J., Merilä, E., Rönkä, &. & Timola, O. 1983: Lisähavaintoja viitasammakon (Rana arvalis) esiintymisestä Perämeren rannikolla. -Oulun Luonnonystäväin yhdistys ry:n tiedotuksia 8:2:15-18.
  • Rönkä, A. 1985: Oulun - Haukiputaan saariston vesi- ja rantalinnuista vuonna 1981. -Sivulaudatur-tutkielma, Oulun yliopisto, Eläintieteen laitos 48 s.
  • Siira, J. & Merilä, E. 1985: Puccinellia phryganodes (Poaceae) in Finland: Occurrences and ecology up to 1983. -Ann. Bot. Fennici 22: 281-290.
  • Piirainen, M. 1985: Suolayrtin (Salicornia europaea) levinneisyydestä Suomessa. -LuK-tutkielma. Helsingin yliopiston kasvitieteen laitos 56 s.
  • Lumme, T., Merilä, E., Räisänen, P. & Valtonen, T. 1986: Hietatokko, yleinen pikkukala koillisen Perämeren alueella. -Suomen Kalastuslehti 93:18-20.
  • Risku, M. 1986: Vesikasvien levinneisyys Suomen puoleisella Perämerellä. -Pro gradu. Oulun yliopiston kasvitieteen laitos 84 s. + 66 liitettä.
  • Karjalahti, K. & U. Vuopala 1987: Kahlaajasyksy Oulun syväsatamassa vuonna 1985. -Aureola 12: 22-23.
  • Ojanen, M., Rannikko, K., Ojanen, L. & I. Kaarto 1987: Lapinsirrin munia karikukon pesässä. -Aureola 12: 92-93.
  • Kemiläinen, H., Vainio, M., Kukko-oja, K. & H. Heikkilä 1988: Varjakan alueen ympäristöselvitys. -Ympäristöinstituutti 54 s. +5 liitettä.
  • Karjalahti, K. & I. Ala-Vainio 1988: Eräiden merenrantaniityillä tavattavien varpuslintulajien syysmuutosta Pohjois-Pohjanmaalla. -Aureola 13: 46-49.
  • Markkola, J. & Merilä, E. 1988: Kuivuvien hauraskuoristen linnunmunien määrä ja esiintymisalue Perämerellä. -Ympäristöministeriön happamoitumisprojektin tilaustyö 17 s.
  • Risku, M. 1988: Vesikasvien levinneisyys Suomen puoleisella Perämerellä. -Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja Nro 107, 159 s.
  • Itämies, J., Salminen, J., Sjöman, U. & P. Tokola 1988: Perhosten levinneisyys Keski- ja Pohjois-Suomessa. Osa 3. Yökköset. -Oulun luonnonystäväin yhdistys. Oulun hyönteiskerho 49 s.
  • Aronpää, H. & H. Lindroos 1988: Oulun seudun merialueen suunnittelun lähtökohdat. -Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto 43 s. + 5 liitettä.
  • Vainio, M., Heikkilä, H., Kukko-oja, K. & H. Kemiläinen 1988: Eräiden Oulun alueiden luonnontilan perusselvitys 1. -Oulun kaupunki, Ympäristönsuojelutoimisto, julkaisu 2/1988: 121 s + 6 liitettä. Hietasaari ja Mustasaari
  • Kuva. Sekä vanha huvilarakennuskanta että taitava vuosisadan alun puutarha-arkkitehtuuri olivat 1980-luvulla kadonneet tai nopeasti katoamassa Oulun kaupungin länsipuolella olevista Hieta- ja Mustasaarista. Biologisesta näkökulmasta rehevät saaret olivat vielä mielenkiintoisia vierasperäisten puiden ja puukujanteiden kestettyä hyvin kaupungin kulttuurivihamielisyyden. Valokuva Mustasalmen suulta 1980-luvulta. Valok. E. Merilä.
  • Löfgren, K.-E. 1988: Saariston opas. Skärgårdsguide. -Suomen Matkailuliitto ry. 272 s.
  • Ojanen, M., Kaarto, I., Ojanen, L. & K. Rannikko 1988: Telkkä pesivänä Oulun kaupungin merialueella. -Aureola 13: 123.
  • Merilä, E. & Vainio, M. 1989: Perämeren yleisen vesialueen luonnonoloista ja saarten soveltuvuudesta eri käyttömuotoihin. Alustava raportti. -Mare Botnicum. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri, 75 s.
  • Itämies, J., Salminen, J., Sjöman, U. & P. Tokola 1989: Perhosten levinneisyys Keski- ja Pohjois-Suomessa. Osa 4. Mittarit. -Oulun luonnonystäväin yhdistys. Oulun hyönteiskerho 49 s.
  • Merilä, E. (toim) 1989 : Painolastimaat, muisto purjelaivojen aikakaudelta. -YLE, Oulu Radio 14'46", 22.8.1989.
  • Korhonen, L. 1989: Oulun seudun uhanalaiset kasvit. -Pohjois-Poh-janmaan seutukaavaliitto B: 59. 127 s. + karttaliite (38 karttaa) + liite.
  • Heikkilä, H., Vainio, M. & R. Heino 1989: Eräiden Oulun alueiden luonnontilan perusselvitys 2. - Oulun kaupunki, Ympäristönsuojelutoimisto, julkaisu 4/1989: 25 s. Kraaseli, Pikkukraaseli, Parmiinit
  • Merilä, E. & Vainio, M. 1990: Haukiputaan rannikon ja saarten luonnon perusselvitys. Kasvillisuus ja eläimistö. Yleinen osa 50 s.-Ympäristöinstituutti & Mare Botnicum. Ympäristöinstituutin raportti 7/1990: Yleinen osa 50 s. + Aluekuvaukset 73 s. + Karttaliite: Kasvillisuuskartat ja rantatyypit.
  • Kuva. Uudet ja vanhat merimerkit ovat näkyvä osa Oulun edustan maisemaa. Haukiputaan Länsilettoa nämä merenkulun turvalaitteet hallitsevat lähes täydellisesti. Valok. 1970-luvulla E. Merilä.
    Kuva. Edellisen kuvan Länsiletolle kevät saapuu viikkoa-paria myöhemmin kuin muutaman kilometrin päässä olevalle mantereelle. Tuomien (Prunus padus) ja pihlajien (Sorbus aucuparia) kukinta on mantereella täysin ohi, kun matalakasvuiset puut puhkeavat majakkasaarella kukkaloistoonsa. Valok. 1970-luvulla E. Merilä.
  • Kemiläinen, H., Heikkilä, H., Ikäheimo, J., Luoma-aho, S., Ojanen, M., Savolainen, J., Kemppainen, A. & M. Vainio 1990: Oulunsalon Salonselän moninaiskäyttösuunnitelma. -Ympäristöinstituutin raportti 10/1990. 86 s. + liitteitä.
  • Kilpeläinen, K. (Isosomppi, J., Piironen, P. , Kurssi -87) 1990: Kuvia 1991 Varjakasta. -Kalenteri (v. 1991). Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, kurssi -87.
  • 1991-

  • Kemiläinen, H. & S. Kemppainen 1991: Haukiputaan rannikon ja saarten luonnon perusselvitys, Geomorfologia. -Ympäristöinstituutti 48 s + 2 liitettä.
  • Metsähallitus 1991: Perämeren saaret-luonnonhoitometsän hoito- ja käyttösuunnitelma. Luonnos 11.12.1991. -Metsähallitus 16 s. + 3 liitettä.
  • Oulun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto 1991: Oulun kaupungin maisema- ja maa-ainesselvitys.
  • Huurre, M. & J. Vahtola 1991: Oulujokilaakson historia. Kivikaudelta vuoteen 1865. -Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulunsalon, Temmeksen, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kunnat ja seurakunnat, Oulun kaupunki ja seurakunnat ja Oulujoki-Seura r.y.. Oulu. ISBN 952-90-2856-3. 606 s. + sisäkansien kartat.
  • Rönkä, A. 1991: Kanadanhanhen pesimisestä Oulun läänin rannikolla. -Aureola 16: 70-75.
  • Markkola, J. & Merilä, E. 1992: Flamingon vierailu Hailuodossa. -Hailuodon Luonto 3: 53-54.
  • Rönkä, A. 1992: Vähiin käy ennen kuin loppuu - Perämeren lapinsirrien määrä ja levinneisyys. -Aureola 17: 100-108.
  • Karhu, M., Pelkonen, A. & E. Vehmasto 1992: Hietasaaren alueen maankäyttä. Ympäristövaikutusten arviointi. -Oulun kaupunki, Ympäristövirasto, Talous- ja suunnitteluosasto, Ympäristönsuojelujulkaisu 4/1992: 57 s. + 7 liitettä.
  • Siira, J. 1993: Akionlahti ja sen kasvillisuus. -Oulun yliopisto. Perämeren tutkimusaseman monisteita 23: 1-65.
  • Pessa, J. 1993: Akionlahden linnusto. -Oulun yliopisto. Perämeren tutkimusaseman monisteita 24: 1-28.
  • Parkkinen, K., Paso, R. & P. Kovalainen 1993: Toppilansalmi - Hietasaari. Rakennusinventointi 1992. -Oulun kaupungin keskusvirasto, talous- ja suunnitteluosasto, Sarja A 109: 144 s. ISSN 0357-8194.
  • Kuva. Oulun kaupungin länsipuolella oleva Hietasaaren huvilakaupunginosa tyhjennettiin suurimmaksi osaksi asukkaista 1960-1970-luvuilla. Kaupungin haltuun jääneet rakennukset päästettiin rapistumaan tai kultuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita (kuten kirjailija Tatu Vaaskiven asuinpaikkana ollut talo) purettiin ikäänkuin vahingossa. Suurinta osaa tuholta selvinneistä rakenteista pidetään kulttuuri- tai rakennushistoriallisesti merkittävinä kohteina.Kukaan ei ole joutunut vastuuseen kaupungin omaisuuden hukkaamisesta. Valok. 1980-luvulla E. Merilä.
  • Salmela, A., Eskelinen, O. & J. Huusko 1993:Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Osa 1. - Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto A:155: 209 s.
  • Sarkkinen, M. & M. Torvinen 1995: Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset. Osa 1. Oulun seutukunta. Iin seutukunnan eteläosa. 124 s. Jatulintarha.
  • Rönkä, A. 1996: Distribution, status and population trends in the Temminck's Stint Calidris temminckii in the Finnish Bothnian Bay. ( Selostus: Lapinsirrin Calidris temminckii esiintyminen ja kannanmuutokset Suomen Perämeren rannikolla). -Ornis Fennica 73: 1-11.**
  • Panu 1997: "Pellepyyn" muisto Mustansalmen rannalla. -Kaltio 53: 168-169.

  • Ilmoita huomaamistasi puutteista ja virheistä

    eikka@netppl.fi

    Bibliografian aihepiiriin kuuluva kirjoituksesi tulee heti "löytyessään" liitetyksi tiedostoon. Halutessasi varmistaa nopean listauksen ja luokittelun toimita eripainos tai valokopio kirjoituksestasi tiedoston ylläpitäjälle. Tämä on tähdellistä varsinkin silloin, kun kirjoituksesi on jossain vaikeasti tavoitettavassa sarjassa.