Sen tajuamiseksi, mistä tietous Hailuodon linnustosta on alkanut rakentumaan, lienee paikalla toistaa sellaisenaan kirjassa "Bidrag till Finlands naturkänste" vuonna 1856 julkaistut Bruno Fab. Nylanderin lintuhavainnot Hailuodosta. Nylander keräsi vuosina 1853-1956 tietoja Oulun seudulta. Seuraavien lajien esittelyssä mainitaan Hailuoto (Carlön) tai sen suuri niemi, Santonen (Sandön):
Bruno Fab. Nylander ei alistunut kirjoituksensa linnunnimissä suomen- tai ruotsinkieltä viljelemään, vaan puhutteli silloista tiedekansaa vakuuttavasti tieteellisillä nimillä. Suomenkieliset nimet, jotka hän kirjoituksessaan mainitsee, ovat selvästikin paikallisilta asukkailta kuultuja. Jos tieteellisissä nimissä on tapahtunut raju muutos sadanneljänkymmenen vuoden aikana, on kansan käyttämien paikallisnimienkin merkitys vaintunut. Pasko on ainakin 1960-luvulta saakka hyvin usein tarkoittanut hailuotolaisessa kielenkäytössä töyhtöhyyppää, kuten myös Vähämetsä (1993) on todennut. Merikallio (1922) on vielä vuosisadan alussa, kun töyhtöhyyppä jo esiintyi Hailuodossa, kerännyt paskon merikihulle kuuluvana nimenä.
Nylanderin käyttämän tieteellisen nimistön 29 lajinimestä vain kahdeksan on enää käytössä. Suomenkielisenkään nimistön käyttö ei olisi enää nykypäivän ihmiselle paljon apua suonut, sillä muutaman Hailuodon lajilistan osalta nämäkin ovat muuttuneet perusteellisesti (Merilä 1993 ja 1996).
Merikallio, 1922: Suomalaisia lintujen nimiä. -Annales Soc. Zool. Bot. Fenn. Vanamo 2:1: 1-120 + 10 karttaa.
Merilä, E. 1993: Kun mennyt sukupolvi linnunnimiä uudisti. -Aureola 18: 86-92.
Merilä, E. I. 1996: Kun mennyt sukupolvi linnunnimiä uudisti. -Hailuoto, Insula Rari Generis. Vol 1., http://www.netppl.fi/~eikka/linni.html
Nylander, B. F. 1856: Foglar, som förekomma i trakten af Uleåborg. -Bidr. till Finlands Naturk. II: 81-85.
Vähämetsä, Heimo 1993: Mitä lintujeni nimet kertovat, 168 Pohjanmaalla pesivää lajia. -Omakustanne, Hailuoto/Oulu, 108 s.