Miten kävikään Hailuodon ainoalle jokipajulle?

• Merilä, Eino 1996: Miten kävikään Hailuodon ainoalle jokipajulle? -Hailuoto, Insula Rari Generis. Vol. 1., *1.10.1996. http://www.netppl.fi/~eikka/botan/jokipaj.htm

Valmistuu talvella

Keväällä 1996 huomattiin, että Hailuodon Hannuksessa matkailukeskuksen vieressä valtaojan aukaisun yhteydessä Hailuodon ainoa jokipaju (Salix triandra L.) oli edellisenä syksynä hakattu maahan ja peitetty ojamailla.

• Tuhottu jokipaju on matkailukestakin palvelevan luontopolun rasti ja sen säilymiseen on kiinnitetty erityistä huomiota Marjaniemen rakennussuunnittelun tarpeisiin tehdyssä ekologisessa tarkastelussa.
• .Aavistivatko alueen ekologisen selvityksen tekijät vuonna 1990 jotain, kun kirjasivat raporttiinsa toiveen: "Jokipaju on yksi suunniteltavan lomakeskusalueen kasviharvinaisuuksista. Kaiken varalta kasvustosta olisi syytä istuttaa jokunen yksilö (voidaan juurruttaa oksan kappaleista) jollekkin rauhallisemmalle ranta-alueelle."
• H,IRG seurasi kesällä 1996, että selviytyykö harvinainen kasvi mylläyksestä. Asiaan palataan myöhemmin.

Tervetuloa uudelleen

Jokipajua esiintyy Liminganlahteen laskevien jokien sekä Tornio- ja Kemijoen rannoilla. Hailuodon pensaassa oli sekä hede- että emikasveja kuten ruotsalaisissa ja pohjoisten jokien yksilöissä. Liminganlahden tienoilla, on vain hedeyksilöitä. Hailuodon jokipajut olivat siis juurtuneet meren Keski-Ruotsista tai Tornio-Kemijoelta tuomista oksista.

Kirjallisuutta

Ulvinen, T. 1980: Jokipaju valokeilassa. -Oulun Luonnonystäväin Yhdistys ry Tiedotuksia 5:1: 4-6.

Markkola, A., Markkola, J., Merilä, E., Pakkala, H. & A. Rönkä 1985/1986: Hailuodon Marjaniemen-Pajuperän luontopolku. -Mare Botnicum. Hailuodon kunta. 30 taulua.

Markkola, J. & Merilä, E. 1990: Ekologiset ja kulttuurihistorialliset lähtökohdat Marjaniemen alueen suunnittelulle. -Mare Botnicum, Hailuodon kunnan tilaustyö. 22 s + 9 liitettä.

eikka@netppl.fi