Henkilöesittely

Kotisivujen yleisimpänä teemana olevan esittäytymisen olin vallan unohtanut. Kun esittelyä ensimmäisen kerran kysyttiin, vastaukseni oli selkeä: "Älä kuvittele". Toista kertaa kysyttäessä en luonnollisestikaan voinut luopua selkeästä linjasta, ja vastasin: "Tottakait se tulee".

Pienellä paikkakunnalla asuvana luonnollisesti tiedän itsestäni vähemmän kuin yleisesti tiedetään, mutta vajavaisillakin tiedoilla pystyn hahmottamaan joitakin olennaisia seikkoja. Seuraavassa runkona aihepiirit, jotka ilmeisesti on löydyttävä kaikkien kotisivujen henkilöesittelyistä. Pelkkiin otsikkosanoihin tullee joskus täydennystä, tai sitten ei.

Nimet

Painon kehitys: 12.8.1945 3,74 kg ja 17.3.1997 118 kg. Keskimääräinen kasvunopeus on siten ollut n. 2,2 kg vuodessa.

Vuonna 1946Vuonna 1963Lauri Rankan piirros 1994

Kuvat: Valokuvat ovat vuosilta 1946 ja 1963. Taidegraafikko Lauri Rankan piirros on vuodelta 1994. Taustakuva on Perämeren aution hiekkasaaren ainoista ihmisjäljistä. Isompi jäljistä - hivenen lattajalkainen - on omani. Itseäni tosin miellyttää pienemmän jäljen kiehtova rakenne.


Muut tärkeät perustiedot aakkosjärjestyksessä

Asenne arvoihin:

Asioihin puuttuminen:

Keitä on kohdellut parhaiten:

Keräilyharrastukset:

Luhistuneet ihanteet:

Perhe: Perheeseen kuuluu ihmisten lisäksi koira, joka selvästi kuvittelee olevansa myös ihminen. Keittiön komeroissa ja seinänraoissa asuvat vaivaishiiret, joille toisinaan jätetään ruokaa lattialle, ovat enemmänkin lemmikkieläimiä kuin perheenjäseniä.

Puuhailut: Kuvasarja kertoo luotolaisen pienviljelijän arkisista toimista enoltaan Väinö ja tädiltään Aune Nikulalta ostamallaan sukutilalla tai sen lähistöllä. Mitään muuta kuin arkea pienviljelijän elämään ei kuulukaan.

Sopimattomat ja pahat teot: Sopimattomuus jäi siihen, kun nuorena miehenä keväthuumassa taputin lupaa kysymättä ihastuksissani nättiä tyttöä ystävällisesti nätille takamukselle. Sittemmin en ole kajonnut mihinkään luvatta tai muutenkaan sortunut pahoihin tai sopimattomiin tekoihin.

Suhde sanalliseen ilmaisuun:

Suhde tiedon välitykseen: Mikäli olisin erehtynyt lukemaan sanomalehtiä ilmestymispäivänään olisin hyvin helposti sortunut tuntikausiksi seuraamaan itselle aivan turhanpäiväsiä mediamässäilyjä kuten Keski-Euroopan suurtulvia tai tuhopolttajan riehumista Oulussa kesällä 1997. Marraskuussa kesän lehtipinoa lukiessa nuo tapahtumaketjut, joihin ei olisi voinut itse millään tavalla vaikuttaa, tulee ymmärretyksi ja uunin sytöksi käsitellyksi muutamassa minuutissa. Kesän kuluessa lukemista odottavien lehtien pino kasvaa liki kolmimetriseksi, jossa riittää riittävän ajankohtaista selattavaa syksyn pimeyttä hälventämään. Talvella luen lehdet jo viikonlopulla tai pahimpaan luppoaikaan jopa päivittäin.

Ongelmia tuottaa kokonaan lukematta jääneet kesän 1985 lehdet, joista on koko ajan mielessä kytenyt epäilys; jospa niissä olisi sittenkin jotakin tietämisen arvoista. Vähän vaikeita luettavia, kun eivät ole riittävän tuoreita tai riittävän vanhoja ollakseen mielenkiintoisia, kuten esimerkiksi Maalaisväestön äänenkannattaja Liitto perjantailta 9. helmikuuta 1917: "Raittiusasia nykyhetkellä. Papiston olisi saarnoissaan selitettävä salapolton ja muun rikollisen juovutusjuomaliikkeen tuottamaa turmiota, ja jotta kaikki sielunpaimenet tämän tekisivät, tulisi piispojen paimenkirjeissään heitä siihen kehoittaa." tai " Saksan wedenalaisten toimia. Ruotsalaisen höyrylaivan Bråwallan on saksalainen wedenalainen wene upottanut. Wedenalainen wene pommitti laivan miehistöä sen laskeutuessa weneisiin." Lukemaan houkuttelevia mielenkiintoisia lehtiä, joiden parissa tunnit vierähtävät, kuten Tysk Revy (1942) tai Neuvostoliitto tänään tehtiin vielä 1940-1950-luvuillakin.

1925 1934 1942 1945 1958

Suhde väkivaltaan: Kunnioitan laajasti muiden tekemiä selkeitä päätöksiä (mutta oma-aloitteisuuteen en suostu) ja autan heitä toteuttamaan niitä muodossa tai toisessa. Jos, joku päättää, että emme molemmat mahdu rauhassa samalle maapallolle, mutta ei jostain syystä pysty toteuttamaan päätöstään, pyrin auttamaan häntä kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Suurin heikkous: Äärimmäisen pitkälle yltävä uskollisuus.

Suuttuminen: Joutuessani tosi tyhmään tilanteeseen, jätän usein vastaamatta huutoon huudolla ja vaikenen ärtymykseni ilkeäksi vailla kaikkia taiteellisia arvoja olevaksi runopolviltaan ontuvaksi pilkkaviisuksi. Seuraavana aamuna tai vähintäänkin seuraavalla viikolla vanhentunut vaiettu suuttumus päätyy uunin sytykkeeksi tai se lähtee ilman juhlamenoja bittitaivaaseen. Ketäpä edes kiinnostaisi analyysi esimerkiksi uusjakoasioissa puuhailevien maanmittausinsinöörien toimintatavoista, joista vaikeneminen tuntuu olevan yhtä helppoa tiedotusvälineille kuin maanmittauslaitoksen mainoksille.

Toiveet hautajaisjärjestelyistä:

Unet: Kahdesta unesta, jotka ovat jääneet mieleen, täytynee valita kerrottavaksi vähemmän kammottava vaihtoehto.

Uskovaisuus: Ilman perusteltua syytä uskon edelleen ihmiseen.

Vuorokausirytmi ja aamuherätys:


Hyvää joulua ja onnellista vuotta 1998


Yhteystiedot: