Tarunhohtoiset Sanskeri (Sandskär) ja Maluri (Malören)

Ruotsin rannikolla Haaparannan edustalla olevat Maluri ja Sanskeri olivat vielä 1800-luvulla hailuotolaisten kalastajien säännöllisiä silakanpyyntivesiä. Pyyntivälineenä tuolloin olivat vielä korkeat ja tiheät silakkaverkot, sillä silakkarysät eivät olleet tulleet vielä käyttöön.

Seuraavassa muutamia kuvia molemmilta saarilta, joille nykyisin suuntautuu kohtalaisesti perinteitä etsivää veneilyä myös Hailuodosta. Kuvat on otettu kesällä 1997. Kaikki selostukset ovat nopeita tilapäistuotteita ja korvattaneen aikanaan asiapitoisemmalla tekstillä.

Malören eli Maluri

Maluri on metsätön ulkomeren saari reilusti Sanskerin eteläpuolella. Saaren sataman tuntumassa on runsaasti asumuksia niin lomailu kuin virkistyskalastuksen käytössä. Hyvillä kesäsäillä satamassa käy runsaasti vierailijoita, mutta mitään varsinaisia myyntipalveluja saarella ei ole.

Malurin etelärannan satamaa, jonka takana oleva maisema kertoo rantojen mataluudesta. Saaren etelärannalle johtava väylä on matala, ahdas ja mutkikas, mutta melkoisen hyvin merkitty. Saaren pohjoisrannalla on käyttämätön sotasatama.

Malurin kirkko ja majakka ovat kauoksi näkyviä tunnusmerkkejä metsättömällä saarella. , Taka-alalla vasemmalla on etelärannan sataman tuntumassa oleva laaja kylä.

Vanhan luotsiaseman rakennuksessa on pieniä majoituskopperoita, joita voidaan tarvittaessa vuokrata. Betonista valetut polut mökkien edustalla kertonevat luotsaukseen liittyneestä rakennustoiminnasta ja ehkäpä sotasataman aikaisestakin käytöstä.

Kaikki rakennukset ovat punamullalla maalattuja, samantyylisiä. Harmaata hirttä tai lautaa, kuten Suomen puolen vanhoilta kalastuspaikoilta, täältä ei löydy.

Sandskär eli Sanskeri

Laaja Sanskerin saari on luonnonsuojelualuetta, jossa kulkemista ohjaamassa on kilometrikaupalla lankkusia pitkoksia. Siisteys on kaikkialla silmäänpistävää ja rakennukset vaikuttavat enemmälti ylikunnostetuilta. Vanhan kalastuspaikan harmaita pintoja niistä ei enää löydy. Kaikki on luonnonsuojelualueen tapaan tarkasti rajattua, telttapaikatkin köysiaidalla osoitettuja.

Saaren etelärannalla on laajoja nummia ja valtavia hiekkakinoksia. Tältä alueelta löytyy myös runsaasti vanhan kalastuksen kivirakennelmia, verkkovaklojen perustoja yms. runsain määrin.

Saaren pohjoisosissa on kosteikkoja ja laajoja lehtimetsiä, joissa ilmeisesti lintumaailma on parhaimmillaan. Saarella on toiminut lintuasema.

Satama, johon matala väylä

Luonnon ja historian esittelyä sataman tuntumassa.

Sataman tuntumassa on muutaman yksityiskäytössä olevan rakennuksen lisäksi valtion vuokramökkejä.

Pahimpaan sääskiaikaan uintimatkalle kannattaa suunistaa vain päivän helteellä ja mieluimmin silloinkin vain pienen tuulenvireen vallitessa. Sääskejä Sanskerissa on valtavasti ja sääskistään tunnettu Hailuoto häviää vanhalle kalastuspaikalleen tässäkin suhteessa. Sanskerin hiekkakinokset ovat oma lukunsa sinänsä ja niiden edessä kalpenevat Hailuodon komeimmatkin dyynit.

Toisessa päässä polkua on satama ja kuvaajan selän takana kirkko. Polun varrella näkyvä rakennus on sauna, johon saadaan kohtalaisen hyvää, mutta sääskentoukkaista vettä sen vieressä olevasta kaivosta. Lankkupitkoksia on kilometrikaupalla luonnonsuojelualueena olevalla saarella. Lankutuksen oikealla puolen oleva kivirivi on kirkolle kalakylästä johtava polku. Kirkkomatkaa ei tarvinnut tehdä pehmeässä hiekassa kahlaten vaan matka taittui kiveltä toiselle astellen.

Kirkko on matkailijoille avoinna. Pieni vaatimaton hautausmaa on kirkkomäen juurella kirkon takana vasemmalla. Kirkkoon menoa odottamassa opastettu turistiryhmä. Ainakin kesällä 1997 saarelle liikennöitsijä esitteli saaren ja kirkon menneisyyttä hyvin avarasti ja taitavasti - poiketen edukseen mm. monien suomalaisten käyntikohteiden esittelyn tasosta.

Kirkon valkeaksi maalattu ovi ja kirkon sisäseinät ovat täynnä nimikirjoituksia. Molemmista löytyy luotolaisten kalastajien ja hylkimiesten kirjoituksia.

Yksi kirkon takana olevista vaatimattomista, mutta koruttoman tyylikkäistä haudoista.


eikka@netppl.fi