Kasvien kansanomaisista nimistä Hailuodossa

Luodon kansanomaisille kasvinnimistä varsin monille laji on määritetty jo Suhosen (1936) koko maata käsittävässä kasvinnimikoosteessa. Erityisesti Lyyli Miettusen nimenkeräystyö vuosisadan alkupuolella on ollut merkittävää. Yllättävän useasti luettelosta puuttuu kuitenkin vanhassa niittytaloudesakin tärkeitä lajeja, jotka itsekkin opin vielä 1960-luvun alussa tuntemaan pelkästään kansanomaisilla nimillä. Vasta kasvitieteen opintojen yhteydessä kymmenen vuotta myöhemmin minulle selvisi, että karupäällä ja sääriheinällä ja monilla muilla kasveilla on muukin kuin perinteinen luotolainen nimi. Siitä pitäen olen taltioinut virallisesta nimistöstä poikkeavat kasvinnimet, jotka paikkakuntalaisten kanssa keskusteltaessa ovat tulleet vastaan. Lajikuvaukset ovat aiemmin tuttujenkin kasvien osalta olleet monesti niin toisistaan poikkeavia (ks. Merilä 1993 kuvaukset hajuheinästä = tesma Milium effusum), että on epäilyttänyt, josko eri taloissa olisi kutsuttu samaa lajia eri nimillä. Vain muutamia kertoja kasvien nimiä on käyty maastossa tarkistamassa iäkkäiden saarelaisten kanssa.

Edelleenkin useat kansanomaiset nimet, joiden nimet on useasti mainittu, ovat lajilleen varmuudella määrittämättä. Kasvilajeja tunteneen väestön vanhetessa nimien varmistaminen on käynyt entistä vaikeammaksi. Mm. seuraaville jo Suhosen (1936) mainitsemille lajeille on löytynyt tunnistajia vielä viime vuosinakin tai nimet ovat edelleen yleisessä käytössä:

Siankärsämö Achillea millefolium: Pietarinkukka, Oulu, Kempele, Hailuoto, Pattijoki.
Ruohokanukka: Cornus suecica: Kanan-klotti, Ii, Hailuoto, Pattijoki, Kalajoki.
Suopursu Ledum palustre: Kanerva, Ii, Oulu, Hailuoto, Lohtaja.
Järviruoko Phragmites communis: Ryti, Ii, Kempele, Hailuoto.
Mesimarja Rubus arcticus: (Latukka, Hailuoto - ei enää); Vatukka, Tornio, Kemi, Ii, Hailuoto, Pattijoki, Pyhäjoki, Kalajoki, Himanka, Lohtaja.
Hilla Rubus chamaemorus: Hilla, Kemi, Ii, Kempele, Hailuoto, Raahe, Kalajoki, Himanka, Lohtaja.
Lillukka Rubus saxatilis: Lintikka, Hailuoto.
Sinikaisla Scirpus maritimus: Kahila, Hailuoto.

Aiemmin mainitun Latukan lisäksi 1960-luvun alun jälkeen seuraavat Suhosen (1936) mainitsemat kaksi nimeä eivät ole tulleet enää vastaan:

Pietaryrtti Tanacetum vulgare: Antinkukka, Hailuoto.
Puna-apila Trifolium pratense: Punapaula, Oulu, Hailuoto, Pattijoki, Kalajoki.

Karupään, sääriheinän ja hajuheinän lisäksi mm. seuraavat paikallisnimet, joista useimmille tunnetaan jo myös virallinen nimi, ovat esiintyneet luotolaisten kertomuksissa vielä vuoden 1960 jälkeen:

Ahvenruoho, hanahenheinä, hiirenheinä, jeesuksen piiska, kiiskensammal, koirantakku, koivuheinä, krassi, laihoheinä, lätäkkä, maltta, myntti, nappikukka, nasinanmarja, nukluainen, pensseli, polttiainen, pursi, raitapaju, rantalaiho, raudanlehti, saviheinä, saviruoho, suolakka, sääriheinä, taivaanavain, tuulenvilla, vaarain, varesraakku, vesiheinä, ja voiheinä. Lisäksi muutamien kasvien osille tai tietyille kasvumuodoille on omia nimiään. Samoin monet lajit tunnetaan saaressa nykyisin yleisesti virallisella nimellään.

Linkin koodit lajimäärityksiltään keskeneräiseen luetteloon annetaan pyynnöstä erityistarkoituksiin.
Hailuotolaisia kasvien nimiä

Kirjallisuus:

  • Merilä, E. 1993: Hailuotolaisten hajuheinä: pitkä, lyhyt vai saramainen? -Lutukka 9: 125-126.
  • Suhonen, P. 1936: Suomalaiset kasvinnimet. -Annales Bot. Fenn. 7:1: 472 s.

    • eikka@netppl.fi