Hailuotolaisia kasvien nimiä;

sanikkaiset ja siemenkasvit

Muutamia Hailuodossa käytettyjä paikallisnimiä esimerkinomaisesti. Sisennetyssä Suhoselta (1936) kerätyssä luettelossa Hailuodossa käytettynä todetut nimet tummennettuna. Virallinen nimistö on retkeilykasviosta (Hämet-Ahti ym. 1986).

Achillea millefolium L. -Siankärsämö, (rölleka) : Tunnetaan sekä kirjoista opitulla siankärsämö- että varsinkin iäkkäiden ihmisten käyttämällä PIETARINKUKKA-nimellä (mm. AH, OL, LH, AM, AN, HN, HW). Muut kuullut vaihtoehtoiset nimet ovat PIETARIN YRTTIKUKKA (AM) ja PIETINKUKKA (OL). Suhonen (1936) jo tiesi Hailuodossa ja muutamalla muullakin rannikkopaikkakunnalla käytetyn nimeä pietarinkukka:

Achillea ptarmica L -Ojakärsämö (nysört): Yleisyydestään huolimatta laji tuntuu puuttuvan kokonaan luotolaisesta kerronnasta. Ouluun siirtyneen luotolaisen on kuultu kutsuvan ojakärsämöitä koristekasvilajikkeesta mukaillulla TUHATKAUNOKKI-nimellä (AM). Aiemmin kerätyn nimistön (Suhonen 1936) vähäisyydestä päätellen ojakärsämö on ollut varsin merkityksetön kasvi Perämeren rannikolla:

Arctostaphylos uva-ursi (L.) -Sianpuolukka (mjölon): Nuoren polven tuntema SIANPUOLUKKA (Marjaa on kuultu kutsuttavan myös nimellä SIANPUOLA) lienee kouluopetuksesta saatua nimistöä. Yhdestä tiedosta (HW 1940-luvulta) huolimatta NASINANMARJA-nimi ei ole useimmissa talouksissa kuulunut tälle lajille, sillä useimmat kuvaukset (mm. AH, EE, AM, AN) NASINANMARJASTA viittaavat oravanmarjaan. Suhosenkin (1936) nimisaalis sianpuolukasta on niukka:

Betula nana L. -Vaivaiskoivu (dvärgbjörk): Hailuodon karuilla soilla yleensä huomaamattomana varpuna kasvava vaivaiskoivu ei ole mukana yleisessä kerronnassa. Markan kolikon (rahanmuutoksen jälkeen penni) pienentymisen yhteydessä kuultu valitus (VN) "VAIVASKOIVUN lehden kokoinen" ei välttämättä kerro lajin alkuperäistä paikallista nimeä. Vanhat nimistöselvitykset (Suhonen 1936) eivät myöskään ole tavoittaneet vaivaiskoivun nimeä saaresta:

Calamagrostis stricta (Timm) Koeler (Calamagrostis neglecta). -Luhtakastikka (madrör): Virallinen nimi on luotolaisille outo ja lajia kutsutaan edelleen vain niittytalouden aikaisella SÄÄRIHEINÄ-nimellä (mm. EE, AH, SH, EH, PJ, OL, AM, VN, AS, OV, LV). Suhosen (1936) nimiaineistossa luhtakastikalla ei ole paikallisnimeä Perämeren ranikkokunnista.

Calluna vulgaris (L.) Hull -Kanerva (ljung): Nuori polvi kutsuu sujuvasti kanervaa virallisella nimellä, mutta yleisesti tiedetään aiemmin KANERVA-nimellä puhutellun suopursua (mm. AH, TM, AM, EP, VV, HW).

Galeopsis L. -Pillikkeet (dån) ja varsinkin Galeopsis speciosa Miller. -Kirjopillike (hampdån): Luotolaisessa kielenkäytössä lajia kutsutaan yleisesti nimellä NUKLUAINEN (mm. AH, SH, OL, VN, LS, OV, HW), NUKLUVAINEN (SH) ja vain harvoin vanhalla virallisella KIRJAVA PILLIKE-nimellä.

Pillike: Galeopsis:

Kirjavapillike: Galeopsis speciosa:

Melampyrum sylvaticum L. -Metsämaitikka (skogskovall) ja Melampyrum pratense L. -Kangasmaitikka (ängskovall):

VOIHEINÄ (mm. SH, SJ, VJ, AM, AN, VN)

Mentha arvensis L. -Rantaminttu (åkermynta):

MYNTTI (mm. SHa, SH, LH, EL, AM, OV)

Potamogeton L. -Vidat (nate) ja varsinkin Potamogeton perfoliatus L. -Ahvenvita (ålnate):

AHVENRUOHO (mm. AM, VN, RR)

Vaccinium uliginosum L. -Juolukka, (odon):

KOIRANJUOLUKKA (SH, LH, VN, ERS), JUOLUKKA (AH, AM, AN, HW, monet muut)

Vicia cracca L. -Hiirenvirna, (kråkvicker):

HIIRENHERNE (mm. AH, AM, AN, VN, HW) ja HIIRENHEINÄ (OL, AN, VN, ES, EK)

Kirjallisuus:

  • Hämet-Ahti, L. & Suominen J. & Ulvinen, T. & Uotila, P. & Vuokko, S. (toim.) 1986: Retkeilykasvio. 3. uudistettu painos - Suomen Luonnonsuojelun tuki, Helsinki.
  • Suhonen, P. 1936: Suomalaiset kasvinnimet. -Annales Bot. Fenn. 7:1: 472 s.

    • mailto:eikka@netppl.fi