Eino Merilä 1997-1998: Muutamia tietoja nykypäivän Hailuodosta. -Hailuoto, Insula Rari Generis 2-3. *7.4.1998 http://www.netppl.fi/~eikka/nyky/index.html
Hailuoto, Insula Rari Generis:n olennaisimpana tarkoituksena on ennen pitkää esitellä luettelojen ja tekstien valossa saaren luontoa ja kansanperinnettä. Päätarkoituksestaan poiketen tältä sivulta toistaiseksi löytyy muutamia tietoja saaren hallinnosta ja niistä yleisesti kiinnostavista tapahtumista, joista tietojen saaminen muita teitä voi vaatia tämän sivun selaamista suurempaa vaivaa.
Hailuodon palveluja
Hailuodon väkiluvun kehityksestä
Hailuodon nähtävyyksiä
ja erikoisuuksia
Tapahtumia Hailuodossa
Hailuodon Taideviikko
Hailuodon luottamushenkilövalinnat
vuosiksi 1997-2000
Muutamia aloitteita kunnalle
Ympäristönsuojelun
näkymiä
Kunnan tunnuksia
Vaakuna:
Kuva.
Kunnantalo päädyssä olevine vaakunoineen.
Vaakunan kuviona olevaa hankainta on Luodossa aiemmin kutsuttu tulliksi
varsinkin silloin, kun ennen metallista valettuja hankaimia vastaavassa
käytössä olivat veneen laidassa oleviin koloihin työnnettävät
kaksi puutappia. Valok. E.Merilä
Kansallispuku Omaa virallista juhlapukua saarella ei ole ja luultavasti ei tulekaan. Hailuoto on kuitenkin osallistunut lähikuntien kanssa hankkeeseen, jossa tavoitellaan yhteistä kansallisasustetta. Luotoa kuitenkin kuvaa jo nyt harmaa villapusero ns. luotolainen, jonka luonnetta paikkakunnan tunnusvaatteena ei hevin uudemmilla kehitelmillä sivuuteta. Parhaimmillaan luotolainen villapusero on käsin kudottu tikkuröijy. Ilman rinnuksen koristekuviota kudottua korkeakauluksellista puseroa käytetään kohtalaisen yleisesti lämpimänä ulkovaatteena. Luotolainen, jonka rinnukseen on kudottu västäräkiksi tai kaupungiksi kutsuttu ruutukuvio kelpaa asusteeksi vaativampaankin käyttöön.
Perinteisen suvaitsevaisuuden tyyssija (Kunnanvaltuuston päätös 17.12.1997 vastauksena rasismin vastaisen teemavuoden haasteeseen)
Tunnuslajit
Valok.
E. Merilä
| Rönsysorsimo Puccinellia phryganodes |
Vihnesara Carex paleacea |
Tesma Milium effusum |
Rantavehnä Elymys arenaria |
 |
 |
 |
 Valok. E. Merilä |