Hailuoto, Insula Rari Generis:n sivuille on valittu muutamia kunnalle tehtyjä aloitteita, joiden etenemistä kunnan hallinnossa seurataan. Kunnan Internet-tiedottamisen kehittyessä tämä palvelumuoto korvautuu linkeillä vastaaviin kunnan tiedostoihin. Seuraavassa yksi kunnalle tehdyistä aloitteista sellaisenaan ja sen seurantatiedot:

Hailuodon kunta
Kunnanhallitus

.Aloite paikkakunnan tunnuslajien valitsemiseksi

Kuntaliiton aloitteesta jo 140 kuntaa on valinnut tunnuslajinsa joko yhdestä tai useammasta eliökunnan ryhmästä (liitteenä valokopio Ympäristö-Miljö 4/1997). Esitämme, että Hailuodon kunnalle valitaan omat paikkakuntaa kuvaavat tunnuslajit mahdollisimman pian.

Vajaa vuosi sitten allekirjoittajista ensimmäinen teki mm. kirjaston asiakkaille kyselyn Hailuotoon sopivasta tunnuslajista (yhdistelmä kommentteineen liitteenä). Lisäksi tämän esityksen liitteenä on Eino Merilän näkemys siitä, millaisella kasvisarjalla Hailuodon luontoa ja sen aiempaa hyödyntämistä voitaisiin kuvata mahdollisimman hyvin.

Esitämme, että kunnanhallitus valitsee joko kyselyn ja toisen liitteen tai muusta Hailuodolle tyypillisestä lajistosta tunnuslajit jo vuoden 1997 puolella.

Hailuodossa 8. lokakuuta 1997

Eino Merilä
Paavo Isola
Arja Passila
Aira Kurikka
Matti Hautanen
Jorma Tero
Jussi Vuotikka
Ari Kajan
Seppo Viitaluoma
Jyrki Haapala

Liitteenä lehtileikkeen lisäksi:

Tunnuslajikyselyn ehdotuksia

Näkemys Hailuotoa kuvaavasta kasvisarjasta


(EM 1997) Aloite luovutettiin kunnalle vasta 3. joulukuuta, koska siinä mainittu kyselyn yhteenvedon analysointi ei ollut aikaisemmin valmis, vaikka itse aineisto olikin ollut allekirjoitusvaiheessa valtuutetuilla tutustuttavana. Tätä jo lokakuussa allekirjoitettua aloitetta voidaan pitää esimerkkinä siitä, että asioiden hidas eteneminen kunnallisessa päätöksenteossa voi olla seurausta myös luottamushenkilön ehtimättömyydestä - eikä suinkaan aina viranhaltijoiden muista kiireistä tai aikaansaamattomuudesta.

(EM 1997) Tunnuslajin valitseminen, jota oli esittänyt 10/17 kunnanvaltuutetuista, vietiin päätökseen nopeasti. Kokouksessaan 15.12.1997 kunnanhallitus valitsi tunnuslajit jäkälistä, putkilokasveista, linnuista ja nisäkkäistä. Putkilokasveista valittiin peräti neljä lajia, jotka yhdessä kuvaavat saaren luonnon monipuolisuutta. Muista ryhmistä valittiin vain yksi tunnus. Selkärangattomista eläimistä, kaloista sekä matelijoista ja sammakkoeläimistä tunnuslajia ei löytynyt (näistäkin oli yleisökyselyssä ehdoituksia tehty). Kunnan tunnuslajit ovat:

  • JÄKÄLÄT: Pallero-poronjäkälä (Cladina alpestris)

    • Valok. E. Merilä

  • PUTKILOKASVIT: Rönsysorsimo Puccinellia phryganodes, vihnesara Carex paleacea, tesma (Luodossa kutsutaan hajuheinäksi) Milium effusum ja rantavehnä Leymus arenarius.
  • LINNUT: Ristisorsa Tadorna tadorna
  • NISÄKKÄÄT: Harmaahylje eli halli (Luodossa kutsutaan raaseliksi = ruots. gråsäl) Halichoerus grypus

    • Perustelut tunnuslajeille ryhmittäin

    Muutamien muiden kuntien yms. tunnuslajeja

    eikka@netppl.fi