Muutamia mahdollisia rakenteita Hailuodon luontoon tutustumisen helpottamiseksi ja retkeilyn ohjaamiseksi
Eino Merilä 1997: Muutamia mahdollisia rakenteita Hailuodon luontoon tutustumisen helpottamiseksi ja retkeilyn ohjaamiseksi. -Suunnitelma Hailuodon kunnalle / Hailuoto, Insula Rari Generis Vol. 2., http://www.netppl.fi/~eikka/nyky/retkrak1.htm
Kirkkosalmen nykyisen lintutornin vaikutuspiiriin sopivat ratkaisut
Itäinen suunta ei juurikaan anna lisämahdollisuuksia itse torniin nähden. Länsipuolella olevan Kirkonkarin selän linnuston tarkkailu voidaan järjestää kahdella eri tavalla (Aiemmin pohjoisrannalle kaavailtu tarkkailupaikka lienee kaatunut maanomistajien vastustukseen). Kohteisiin 1 A tai 1 B samoin kuin Viinikanlahdelle ja Syökarinlahdelle ohjaavat selosteet on syytä sijoittaa lintutornin ilmoitustaululle. Samaan yhteyteen on syytä sijoittaa maininta Patelanselän ja Kyrönperän katselupaikoista.
Toistaiseksi nykyiselläkään lintutornilla ei ole esittelty tornin lähiympäristön eläimistöä tms.
1A. Pystylaudasta rakennettu tai (mieluimmin olkikattoinen) perinteinen rankalato Kirkonkarilla lintuveden ruovikkojen keskellä.
*Lankkusiltaa (esim. 2 leveää lankkua rinnakkain) yli 400 metriä. Kuivatuskanavan ylittävälle osalle kaide tarpeellinen. Pysäköintipaikka, käymälä yms. palvelut lintutornilla. Polkua maastoon sijoitettaessa ei pidä välttää sakeita ruovikoita, mutta niitettävän uran on jäätävä kapeaksi solaksi (lisää ruovikon tunnelmaa ja toisaalta pitää liikkujat linnuilta näkymättömissä). Ruovikkorännillä tulee olla leveyttä vain sen verran, että märät ruovot eivät kastele vaatteita.
*Myös rankalatovaihtoehdossa riittävän tiivis ja tasainen lattia, joka mahdollistaa kaukoputkien pystytyksen. Seinissä eri korkeudella olevia aukkoja erityisesti Kirkonkarin selän suuntaan. Lattiatason on oltava suhteellisen korkealla jotta ruovikko ei peitä näkökenttää vesialueelle.
*Kirkonkareilla tai lähiruovikoissa pesivien merihanhien takia tarkkailupaikka olisi rajoittamattomassa käytössä vasta n. 25.5. lähtien. Opasteissa pitää kehottaa meluamattomaan käyttäytymiseen, jolla turvataan lintujen rauhaa ja toisaalta rakennellaan tunnelmaa lintujen keskelle ´hiipimisen´ eksotiikasta. Mopoilu lankkusilloilla pitää estää/kieltää. Ennen 25.5. käyntiaika voisi olla 2 tuntia päivässä esim. kello 11-13.
Nähtävyydet: Ruovikkoinen lintuvesi; näkökulma keskeltä rannoille päin. Elämää ruovikon keskellä mm. ruovikkolintuja - ruokokerttusten yms meteli kaikialta ympäriltä. Selän vesilinnut. Kaulushaikaran ja merihanhien läheisyys.
Selosteet: Käytettävissä oleva perustietous vankkaa.
Esittelynä esimerkiksi:
1. Kirkonkarin niittyjen historia
2. Ruovikko elinympäristönä (ahtain ruovikkosola)
3. Vastarannan menneisyys saaren satamapaikkana
1B. Edellisen vaihtoehtona katselulava Kirkonkarien selän etelärannalla.
Lavan korkeus n. 1 m. maanpinnasta, kaiteellinen. Etäisyyttä lintutornilta n. 800 m, josta 50 m. lankkusiltaa. Yli puolet matkasta valmista traktoritietä. Valaistusoloiltaan edellistä parempi malli, mutta linturuovikoiden keskellä olemisen eksotiikkaa sinne ei voida 1A:n tapaan rakentaa.
Nähtävyydet: Näkökulma kuten nykyisellä lintutornilla, paikka vain erona. Selän vesilinnut.
Selosteet: Käytettävissä oleva perustietous vankkaa. Lintutornin mahd. esitteet kattavat esittelytarpeen
2. Katselulato (tai lava) Vatungissa Patelanselän (Kirkkosalmea) itärannalla.
Lato (tai lava) tulisi olla rakenteiltaan samanlainen kuin kohtessa 1 A (ja B). Pysäköintipaikka Vanhan sillan korvassa olevalla kentällä. Traktoritietä laitumella n. 400 m, jonka jälkeen n. 150 m. polkua metsän läpi niitylle n. 100 m. Lankkusillan tarvetta reilut 50 m. Polku metsän jälkeen sovitettava mahdollisimman pitkälle pensaiden kätköön. Ladon rannan puolella näkyvyyden parantamiseksi laitumen ruovikon raivaaminen on mahdollista. Näkösuojaa antamaton katselulava sijoittuisi aivan pensaikon rajalle, mutta lato voisi olla lähempänä niittyä.
*Valaistuksen osalta heikoin tilanne on illalla. Koska tarkkailupiste tulee hyvin lähelle Patelanselällä runsaina esiintyviä vesilintuja, hillitty käyttäytyminen täälläkin on tarpeellista ja mopoilu polulla ja lankkusillalla on estettävä/kiellettävä. Ei edellytä ajallisia rajoituksia.
Korvaa ratkaisun, jossa tarkkailupaikkana olisi ollut Patelanselän pohjoisranta (kylätie tai rantalato). Tälle ratkaisulle ei liene maanomistuksellisista syistä toteuttamisen mahdollisuuksia.
Nähtävyydet: Selällä runsaina oleskelevat vesilinnut, vastapäisen rannan pikku-naurulokkikolonia, kahlaajat. Päästään varsin lähelle rehevän järven lintuja. Taustalla varsin edustavan näköinen rakennettu maisema.
Selosteet: Käytettävissä oleva perustietous vankkaa.
Esiteltävänä esimerkiksi
1.Lintuveden hoito laiduntamalla
2.Metsäniityt (polun alkupäähän)
3.Pesimälinnusto ja tärkeimmät lepäilijät
3. Tarkkailulava Viinikanlahden rannalla.
Tieltä etäisyyttä n. 200 m, josta lankkusillan rakennustarvetta vajaa 50 metriä. Lavan korkeus n. 1,5 m (edessä suhteellisen korkeaa ruovikkoa). Sekä lava että lankkusilta on rakennettava siten, että eivät joudu korkean meriveden liikuttelemaksi. Rakenteita ei voi myöskään upottaa pahoin routivaan hiesuiseen maaperään.
*Paikotusmahdollisuudet heikohkot ja vain muutama henkilöauto mahtuu tien penkoille. Linja-autoille ei myöskään ole kaatopaikan ja kivenmurskaamon jälkeen juuri sopivia kääntymispaikkoja.
*Valaistusolosuhteet illalla heikot. Aamun-päivän käyntikohde.
Nähtävyydet: Selällä runsaina oleskelevat vesilinnut. Kaukana taustalla Pöllänlahti veneliikenteineen.
Selosteet: Käytettävissä oleva perustietous vankkaa.
Esiteltävänä esimerkiksi:
1. Viinikanlahden tulevaisuus (ja menneisyys)
2. Lahdelle tunnusomainen vesilinnusto
3. Lahti kalavetenä ja kalannousureittinä
4. Syökarinlahden lintutorni
Sopiva rakennuspaikka etelärannan koivikkokullaalla. Suhteellisen korkean rakenteen voi maastouttaa koivikon pimentoon. Itse tornille ja loppupään lankkusillalle on maanomistajan suostumus. Viinikantien päässä on tien reunilla tilaa useiden henkilöautojen pysäköimiseen (hyvin yleisesti mm. metsästysaikana käytössä).
*Korkeahko torni, ylhäällä kaiteellinen katoton tasanne. Hyvät valaistusolosuhteet.
*Polku (1 km) vanhan kärrytien vierustaa. Lankkusillan tarvetta 100 + 30 + 60 + 80 m. Lankkusilta on sijoitettava vanhan kärrytien viereen, koska syville urille painuneella tiellä saattaa olla vielä liikennöimistarpeita. Loppupää polusta voidaan oikaista (Viinikan tieltä tornille 850 m) sankan ruovikon läpi - tuo oman eksoottisen lisäyksensä. Tuolloin lankkusillan tarve kasvaisi 60+80 metristä noin 170 metriksi, josta n. 80 m olisi sijoitettava styrox palikoiden (ponttonien) päälle. Tällaisella lankkusillalla pitää olla ainakin yksi kohtauslevennys.
*Koivikkokullaalle on mahdollista rakentaa myös käymälä ja mahd. pienimuotoinen ruokailu asetelma (maanomistajan suostumus on olemassa). Kevätkauden tulenarkuudesta johtuen nuotiointimahdollisuutta ei ole.
Nähtävyydet: Metsän keskellä oleva laaja ruovikkokosteikko. Valtava määrä soivia viitasammakoita. Ruokokerttusten runsaus. Ruskosuohaukka ja muut ruovikkolinnut. Äänimaailmaan kuuluu myös vaateliaahkoja lehtometsien lajeja. Metsälintujen (lehtolintujen) ja ruovikkolintujen kakofonia. Kotkien ja piekanan kevätmuutto.
Selosteet: Julkaistu tietous niukkaa, mutta julkaisematonta tietoa on runsaasti.
Esittelynä esimerkiksi:
1. Syökarinlahti 1800-luvulla Sandmanin aikana
2. Lahti Merikallion aikana 1900-luvun alussa
3. Kuivatus ja uudelleen vesittyminen
4. Viitasammakko ja sen tuntemus Lahdella ja Suomessa
5. Pesimälinnusto ruovikoissa
6. Lahdelle räjäytetyt riistanhoidon kokeilun lammikot
5. Kyrönperän lava.
Rakenteiltaan ja korkean meriveden tuomilta ongelmiltaan samanlainen kuin Viinikanlahden lava ja kulkusillat. Korvaa huomattavasta osin Kaaralla olevan karjantarkkailutornin.
*Mahdollista sijoituspaikkaa n. 300 m ranta-aluetta, jolta kohtuullinen näkyvyys Kaaran molemmille rannoille. Lavan sijoitus niityn ja pensaikon rajaan tai sijoituksessa voidaan tavoitella myös sitä, että Ojakylän lahden perukan komea rakennettu maisema sattuu katselusektoriin. Valaistusolosuhteet heikoimmillaan keskipäivällä.
*Pysäköintipaikkana (+ ruoka, käymälä yms. paikkana) voisi olla Ravintola Ailasto (mikäli suostumus). Etäisyyttä lavalle reilut 1,5 km, josta suurin osa valmista kylätietä. Vaihtoehtona voisi olla yksityistien käyttö ja jokin yksityinen pysäköintikenttä esim. pieni korvaus postilaatikkoon pohjalta. Lyhyempi reittikin Ailastosta saattaisi löytyä (n. 1,1 km).
*Lankkusillan tarvetta n. 30-60 m. sijoituspaikasta riippuen
Nähtävyydet: Selällä runsaina oleskelevat vesilinnut, vastapäisen Kaaran pikku- naurulokkikolonia ja kahlaajat. Ojakylänlahden perukasta näkyy komea rakennettu maisema tai osa siitä. Edessä Kaaran laaja niittyniemi ja siellä laiduntava nautakarja. Kauempana Ulkokarvon vanha laivalaituri. Näkökentässä nostalgiaa herättävää suomalaista perinnemaisemaa.
Selosteet: Käytettävissä oleva perustietous vankkaa. Julkaisematonta lisätietoa kohtalaisesti olemassa.
Esittelynä mm.
1. Laidunnus ja Kaaran linnuston muutokset
2. Laivaliikenne Ojakylänlahteen
3. Ahvenmatalikko ja muuta lahden kalastosta
4. Niittyjen hoidossa Saariston ympäristönhoitoavustuksista maatalouden
erityistukiin
Muita pikkuparannuksia:
6. Kaaran nykyinen torni
Karjantarkkailutornin käyttö lintujen katseluun parantuisi huomattavasti, jos torniin rakennettasiin helpommin käytettävissä olevat portaat ja paremmat kaiteet.
**Peruskarttapohjalle piirrettyihin karttoihin ei ole
julkaisuoikeutta.