Luontoarvojen hinnoittelun luotolainen näkökulma

Kannanotossaan Natura-2000 ohjelmaan Hailuodon kunta kiinnitti huomiota mm. luontokohteiden hinnoitteluperusteisiin. Hailuodossa on hinnoitteluperusteiden arviointiin mm. pitkään jatkunut niittyjen hoito antanut monia muita paikkakuntia paremmat eväät. Valtion tarjoamat summat suojeltaviksi tulevista ranta-alueista, mikäli harvinaistuvat niityt olisi jätetty rauhassa pensoittumaan ja metsittymään tähdäten tulevaan metsäntuotantoon, olisivat moninkertaiset kuin joutomaaksi luettavista niityistä. Ajatusmaailman selkiytymättömyyttä - oli se sitten tahallista tai vain pelkkää ajattelemattomuutta - luonnon ja hinnoittelun välillä kuvaa se, että samanaikaisesti yhteiskunta voi tarjota ostohintana alle 500 mk samanlaiselta hehtaarilta, jolle annetaan maatalouden ympäristönhoitoavustusta 800 mk vuodessa, jotta niitty-ympäristö saadaan säilymään.

Esimerkki muutetun ja luonnontilaan jätetyn metsämaan hinnoitteluun vaikuttavista tekijöistä

Eino Merilän (1995-1996) poleemisista rinnakkainasetteluista Hailuodon kunnan Natura-2000 lausunnon liitteeksi neutralisoinut ja realisoinut metsätalousinsinööri Jussi Vuotikka.

Luontokohteen muuttajan taloudelliset tavoitteet Luontokohteen säilyttäjän ottama taloudellinen vastuu
Ennen luonnontilan muuttamista kostea metsäpohja oli lähes arvoton

Puiden kasvu oli metsän ikääntymisen ja soistumisen myötä hidastunut tai loppunut kokonaan

Puusto hyödynnettiin hakkuussa täysimääräisesti

Hakkuualue uudistettiin. Maapohja tuli täysimääräisesti puun tuotantoon ja taimikolle sai verovapauden

Alue ojitettiin omin kustannuksin tai yhteiskunnan tuella ja ohjauksessa

Metsän uudistamisessa maanomistajan rahoitusosuuteen oli mahdollista saada MP-laina

Suoritettujen toimenpiteiden jälkeen metsän ja metsäpohjan arvo on moninkertaistunut

MUUTETUSTA LUONTOKOHTEESTA VALTIO MAKSAA UUDEN KORKEAMMAN METSÄTALOUSARVON.

KOSKA LUONNONTILAN MUUTTAMINEN ON VOINUT TAPAHTUA VALTION TUKEMANA, MAKSU SUORITETAAN OSITTAIN TOISEN KERRAN!
Metsätaloudellinen arvo lähes olematon

Puusto ja sen vuotuinen kasvu on vähäistä

Metsänomistaja jättäessään puuston uudistamatta ottaa taakakseen metsästä aiheutuneet kustannukset; verot, vakuutukset yms.

Puusto jää hyödyntämättä

Samalla luovutaan uudistamisen jälkeisestä metsämaan verovapaudesta

Metsätalousammattilaisten metsän kunnostuksen markkinointi ei onnistunut ja metsänomistaja jätti yhteiskunnan tuen mm. ojituksille käyttämättä

Omistajan suojelema alue ei ole tuottanut hänelle mitään. Maapohjan metsätaloudellinen arvo on edelleen olematon, koska yhteiskunnan metsän kunnostamiseen tarjoamia avustuksia ei ole hyödynnetty. Maanomistajalle on kuitenkin aiheutunut kustannuksia vuotuisista kuluista.

EM. SEURAA, ETTÄ ALUE ON VALTIOLLE NYKYISILLÄ HINNOITTELUPERUSTEILLA LÄHES ILMAINEN SUOJELUKOHDE! MAANOMISTAJA ON KUITENKIN TÄYSIN HARKITEN TUOTTANUT LUONTOA OMAN NÄKEMYKSENSÄ POHJALTA OLLEN KÄYTÄNNÖN EDELLÄKÄVIJÄ NYKYISILLE LUONNONSUOJELUN LINJAUKSILLE.

MAANOMISTAJAN LUONNONTILASSA SÄILYTTÄMILLE ALUEILLE, JOTKA SUOJELLAAN ON LÖYDYTTÄVÄ UUDET HINNOITTELUPERUSTEET, JOIDEN LÄHTÖKOHTANA EI SAA SUORAAN OLLA VASEMMAN SARAKKEEN MUKAINEN LUONNON MUUTTAMISEN POHJALTA MUODOSTUNUT METSÄTALOUSARVO.

eikka@netppl.fi