PTV-01 radio-osan mittauksia

Jouni Verronen, oh8ro 2004


Huom. nämä ovat vain yhdelle kappaleelle tehtyjä mittauksia, ideana saada kuva laitteesta.

Tehonsäätö

Lähettimen tehonsäätö toimii siten, että diodeilla tasasuunnattua RF-jännitettä verrataan vastuksilla asetettuun kynnysarvoon ja jos taso on liian matala, nostaa erovahvistimen PNP-transistori lähettimen ohjainasteiden kollektorijännitettä.

Iso teho, 5 W, asetetaan potentiometrilla R33. Isolla teholla ulos tuleva tehonsäätölinja pin 4/J2 on auki. Pienemmät tehot saadaan kytkemällä vastus pinnistä maahan.

Seuraavassa joitakin mitattuja arvoja:


                RF-teho  vastusarvo

                5.0 W     -
                4.0     13.3 kohm            
                3.0     11.1
                2.0      9.1
                1.0      7.4
                0.5      6.7
                0.2      6.2

Kovin pieniä tehoja ei kannata yrittää asettaa. Moduli lähti pöydällä värähtelemään 50 ohmin kuormaan, kun teho oli säädetty alle 10 mW tasolle.

Taso ryömi 150 mW teholla n. 3 dB ylöspäin kylmäkäynnistyksestä. Tasonmittausta ei ole mitenkään lämpötilakompensoitu.

TX ei ole enää parhaassa vireessä 145 MHz:lla, mikä näkyi hyötysuhteessa Samalla teholla 4.6 W, Ucc 12.0 V, laite veti virtaa 1.3 A 145 MHz:lla ja 1.0 A 155 MHz:lla.

Harhalähetteet

Harmoniset mitattuna suoraan HP8594E:llä laite avattuna, teho 5 W, taajuus 145 MHz:


        2. harm.  - 56 dBc
        3. harm.  - 60 dBc

Voivat parantua kun kotelo on asiallisesti kiinni. Määräysten (amat.) mukaan harhalähetteiden tulee olla vähintään 60 dB alle lähettimen tehon ja max 25uW eli -16 dBm

VCO:n asettuminen ja lähettimen käynnistystransientit

Lähettimen käynnistyessä signaalia ei saa mennä viereisille kanaville.

Mittauksessa sekä RX- että TX-taajuus oli 145 MHz ja ohjattiin RX-tilasta TX-tilaan. Ulostulotaajuuden hetkellisarvoa mitattiin samantapaisella diskriminaattorilla, kuin ETSIn spekseissä lähettimen transienttimittauksesta määritellään.

Seuraavat kuvat ovat esittävät, miten TX-taajuus asettuu. TX-teho on pari wattia, liipaisusignaali joka tulee PC:n rinnakkaisportista, D0, näkyy B-kanavassa. Yksi ruutu vastaa 3 kHz. Liipaisukohdassa (B alas) jakoluku on ladattu ja VCO:n asettuminen alkaa. D0:n noustessa ylös teho tulee päälle. Välinen aika sisältää ohjelmoidun viiveen Tw + n. 3 ms latauksiin ym.

Kuvissa on viivettä Tw lisätty 10 ms portain. Huomataan että vaikka viivettä lisätään yli 30 ms, jolloin 1. kuvan (Tw = 0 ) mukaan TX:n pitäisi hyvin olla jo jaksolla, signaalia roiskahtaa vielä vähän sivulle. Tämä näyttäisi johtuvan siitä, että tehon nousu on jyrkähkö ja siinä on sahausta kuten viimeiset kuvat osoittavat.

Tässä lähettimen teho tulee päälle välittömästi kun jakoluvut on ladattu.

.

Tässä lähettimen teho tulee päälle 10 ms jakolukujen latauksen jälkeen.

Seuraavissa kuvissa tehon kytkemisen viivettä lisätään edelleen.

.

Seuraavat kuvat esittävät, miten teho nousee.

Tw = 50 ms, P = 5.0 W

Tw = 50 ms, P = 0.5 W
.

Näyttäisi siten siltä, että viivettä Tw on turha kasvattaa yli 30 ms.

Kuvissa näkyy referenssitaajuus melko voimakkaana. Se on myös kuultavissa pari sekuntia lähetyksen alussa. Vaihelukituspiirin suodin on suunniteltu 5 kHz (R=2560) tai 6.25 kHz (R=2048) vertailutaajuudelle. Jos muuttaa jakoluvuksi R=1024 jolloin vertailutaajuus on 12.5 kHz, VCO ei lukitu.

Koska VCO:n säätöalue on laaja, on jonkin verran mikrofonisuutta havaittavissa, kun kolistelee laitetta.

.

RX

RX osoittautui hyvin herkäksi. Mittasin seuraavat arvot (dev. 3 kHz/mod 1 kHz, SINAD 20 dB, CCITT psof), kalusto HP8657B, HP8903B SINADmittarina. Tarkistettiin vielä parilla muulla generaattorilla.

        frx             herkkyys

        145 MHz         -119 dBm
        155             -119
        165             -121
        175             -120

Suurella signaalilla SINAD oli n. 48 dB.

AF outputissa leikkausrajaksi mitattiin 2.0 Vrms kun kuormitusvastus oli 25 ohmia.

Peilitaajuusvaimennus oli varsin hyvä >100 dB mitatussa kappaleessa.

Takaisin


Back to the FrontPage