Andur matkalla uuteen kotiin.
Laskuriin pyörähti ma 14.1.2008 40000 kävijän lukema! Kiitokset mielenkiinnosta alaskanmalamuuttia kohtaan!! Kävijöitä on ollut viime kuukausina todella runsaasti.
Päivän juttu ma 30.6.2008
Uusi jäsen, Duken poika Andur eli Bearvvis King Andur kotiutui laumaamme lauantaina 28.6.2008. Perheen "musta lammas" näyttää olevan tosi reipas ja avoin poika :-) Kaikki lauman jäsenet on jo haistelleet ja ottaneet kontaktia pentuun, joka on ollut ihan innoissaan. Urosten kanssa ei ole mitään ongelmaa lähestyä pentua, mutta sekä Una että Ama ovat nartuille tyypillisesti varautuneempia vieraalle laumalle haisevaa uutta tulokasta kohtaa. Sunnuntaina Ama olisi jo mielellään leikkinyt Andun kanssa, mutta otteet ovat sen verran rajut ja virtaa paljon, että ei taida onnistua vielä muutamaan viikkoon :-) Sivuston päivitykset saattaa olla melkoisen hitaita kesän aikana uuden tulokkaan ja muutaman muun isomman projektin vuoksi...
Täällä on kuvia Duken ja Kalin jälkeläisistä.
Jokaisen malamuuttiomistajan pitää katsella nämä upeat kuvat!
Hei! Törmäsit alaskanmalamuutista kertovalle rotuharrastajan sivustolle. Rotuyhdistyksen viralliset suomalaiset sivut löytyvät osoitteesta www.alaskanmalamuutti.net
Lainaus kirjasta "Kymmenen tuhatta mailia koirareellä" vuodelta 1914 (tarkempia tietoja osoitteessa www.alaskanmalamuutti.net):
- "Ei ole olemassa eläintä, joka olisi paremmin sopeutunut ympäristöön kuin malamuutti. Vaikka sen karvapeite ei ole pörröinen eikä pitkä, on se kuitenkin niin tiheä ja paksu, että se antaa koiralle täydellisen suojan mitä kylmimmissä lämpötiloissa. Sen käpälät ovat tiiviit ja siistit eivätkä helposti kerää lunta varpaiden väliin eivätkä näinollen helposti haavaudu. Se on karaistunut ja pärjää vähemmällä ruualla kuin sekarotuiset ja se syö kaikkea. Malamuutti on kiintyvä ja uskollinen ja haluaa olla lemmikkinä, mutta se on hyvin mustasukkainen... Sillä ei ole paljonkaan halua olla mielistelevän nöyrä lemmikki vaan se on itsenäinen ja sillä on oma tahto ja se voikin olla lemmikkinä hankala. Kuitenkin lemmikit, joista ei ole vaivaa, harvoin tuottavat myöskään paljon iloa. Se on väsymätön työskentelijä, joka rakastaa vetämistä. Sen pystyt korvat, jotka ovat aina valppaassa asennossa, sen tuuhea häntä, jota se kantaa kierteellä selkänsä päällä... sen valppaat kapeat silmät, kaikki tämä saa sen näyttämään innokkaalta ja valppaalta ja saa sen erottumaan kaikkien muiden koirien joukosta."
Alaskanmalamuutti on suurikokoinen, voimakas ja ihmisille lempeä vetokoirarotu, jonka ominta työtä on raskas kuormanveto. Rotu on nimetty Alaskassa eläneen ja näitä koiria vetojuhtina käyttäneen inuit-heimon "Mahlemiut" mukaan. Vaikeissa luonnonoloissa koira oli ainoa vetoapu, jota inuitit saattoivat käyttää siirtyessään paikasta toiseen ja tuodessaan riistaa pitkiltä metsästysmatkoiltaan. Tässä on näyte malamuutin geeneissä olevasta vetoinnokkuudesta ja sitkeydestä Rautavaaralta keväällä 2003 (MPG-video n. 1.8 Mt)
Aikojen kuluessa sekä luonnollinen valinta että inuitien näkemykset hyvistä kuormanvetäjistä muovasivat koirista rakenteeltaan, luonteeltaan ja ominaisuuksiltaan mahdollisimman yhdenmukaisia yksilöitä. Amerikan Kennelliitto AKC hyväksyi alaskanmalamuutin omaksi rodukseen vuonna 1935. Tässä yhteydessä täytyy aina mainita nimet Arthur Walden, Milton ja Eva Seeley sekä Paul Voelker, joiden merkityksestä malamuutin jalostuksessa ja rodun tunnetuksi tekemisessä kannattaa lukea tarkemmin vaikkapa Suomen Alaskanmalamuuttiyhdistyksen sivuilta.
Malamuutin eli "muutin" jalostuksen tehtävänä on ollut ylläpitää mahdollisimman hyvin niitä ominaisuuksia, joilla rotu pystyi työskentelemään ja lisääntymään karuissa luonnonolosuhteissa. Malamuutin jalostuksessa siis ei saa pyrkiä muuttamaan, korostamaan tai yksipuolisesti kehittämään rodun alkuperäisiä ominaisuuksia. Rotumääritelmä ja sen tulkinta löytyvät Alaskanmalamuuttiyhdistyksen sivuilta.
Suomeen ensimmäiset malamuutit tulivat 1960-luvulla ja v. 1986 Suomen Alaskanmalamuuttiyhdistys rekisteröitiin rodun viralliseksi yhdistykseksi. Yhdistys hyväksyttiin v. 1998 Kennelliiton SSKY:n alaiseksi rotua harrastavaksi yhdistykseksi. Suomessa on vain muutamia satoja yksilöitä alaskanmalamuutteja, joten ihan joka kulman takaa niitä ei astele vastaan.
Malamuutti on:
- suurikokoinen, yksilöstä ja sukupuolesta riippuen n. 30 kg - 50 kg ja n. 53 cm - 70 cm, rotumääritelmän ihannekoon ollessa uroksilla 63,5 cm / 38,5 kg ja nartuilla 58,5 / 34 kg
- kokoonsa ja rakenteeseensa nähden hämmästyttävän ketterä koira
- käsittämättömän vahva ja sitkeä, lempeä, erittäin älykäs ja erittäin alkukantainen arktinen koira
- itsepäinen ja kekseliäs, oppii nopeasti melkein mitä vain ja kyllästyy yhtä nopeasti, jos ei koe tekemistä mielekkääksi
- aina nälkäinen ja keksii mitä ihmeellisimpiä temppuja saadakseen lisää ruokaa
- erittäin voimakkaasti laumaviettinsä ohjaama rotu, joten koirien ja susien laumakäyttäytymisen ymmärtäminen auttaa muutin omistajaa välttämään monta harmia
- yksilöstä riippuen huono sietämään vieraita samaa sukupuolta olevia koiria
- yksilöstä riippuen huono sietämään muita kotieläimiä, kuten kissoja tai kaneja
- pitkäikäinen ja suhteellisen terve rotu
- todennäköisesti sitä mieltä, että vain yli 20 km pituiset rekiajelut kuorman kera alkavat olla kohdallaan, mutta toisaalta muutti nauttii myös kävelylenkeistä, agilitystä, tottiksesta, jäljestyksestä, vaelluksista selkäreppujen kanssa ym. ym. aktiivisesta tekemisestä
- ihmisten seuraa rakastava, aktiivinen ja yllätyksellinen kaveri
Malamuutti ei ole:
- "yhden miehen koira", vahtikoira tai sohvaperunaksi soveltuva koira
- lasten käsiteltävissä oleva koira
- dominoivuutensa vuoksi aralle tai koiria pelkäävälle henkilölle sopiva koira
- pelkästään kauniin ja vaikuttavan olemuksensa vuoksi hankittava koira
- dominoivuutensa ja alkukantaisuutensa vuoksi helppo "koirapuistokoira" tai irtipidettävä koira
- ketjussa pihan perällä elävä koira
- tyhmä, vaan päinvastoin erittäin älykäs ja omilla aivoillaan itse ajatteleva koira, ja tämän piirteen rotua tuntemattomat tulkitsevat joskus "tyhmyydeksi"
|
